Annetaan isien nauttia isyydestä
Monessa perheessä juhlitaan viikonloppuna isää ja se on isien oikeus.
Isänpäivä on tärkeä myös lapsille, joille oma isä on usein myös sankari.
Lasten rakkaus on ehdotonta ja kaunista omia vanhempiaan kohtaan. Mediassa ollut puhe isänpäivästä läheisenpäivänä on toisaalta täysin ymmärrettävää. Kaikilla lapsilla ei ole elämässään mukana isää ja se on toki surullinen juttu mikäli se on tapahtunut ilman tarkoitusta. Nyt kun kohu on hieman laantunut, voidaan asiaa miettiä ilman tunteiden kuumenemista ja toki todeta se, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.
Olen maininnut aiemminkin, että olen itse kolmen lapsen äiti ja näinä vanhemmuusvuosina on meidän perheessä ollut jo monta isänpäivää. Näitä on vietetytty myös päiväkodissa ja hyvin usein on käynyt niin, että mieheni ja lasten isä ei ole päässyt paikalle. Niinä kertoina olen itse mennyt kahvittelemaan isänpäivän aamiaiselle ja olipa siellä joku kerta pappakin eli lasten isoisä.
Päiväkodista olen aina saanut sellaista viestiä, että on ihan sama kuka läheinen pääsee paikalle, mutta olisi hienoa jos joku tulee. Se on lapsille ihanaa kun itselle tärkeä ihminen on mukana.
Eilen oli taas tällainen isänpäivän aamiainen ja tänä vuonna oli hienoa, että isi pääsi viemään pienimmät päiväkotiin ja juomaan sinne kahvit.
En halua olla mielipiteissäni ehdoton, sillä usein kapea katsomus johtuu siitä, että en ole osannut katsoa asiaa toiselta kantilta ja kun kuulen perustelut, huomaan, että siinäkin voi olla ideaa. Silti voin kertoa, että juuri nyt näen asian niin, että isänpäivä on sellaisenaan ihan huippu juttu! Äideillä on lapsiin usein niin vahva side jo ihan raskauden ja alkuvaihdenkin vuoksi, että on ihanaa, että voimme yhtenä päivänä juhlistaa isyyttä ilman äitejä.
Lapsille isä on usein sankari, vaikka jokainen aikuinen tietää, että meissä kaikissa on virheemme. On siis ihanaa, että joku näkee meidät niin tärkeinä kuin lapsemme.
Kun katson omia lapsiani isänsä kanssa, tunnen suunnatonta iloa heidän yhteydestään ja siitä, että lapsillamme on elämässään mukana osallistuva ja rakastava isä. Se ei ole itsestäänselvyys.
Keitän siis mielelläni sunnuntain kahvit, teen lasten kanssa kakun ja aamupalaa. Kiittäminen on hyve joka unohtuu arjessa liian usein. Soitan myös omalle isälleni ja kerron kuinka paljon rakastan häntä. Vielä kolmekymppisenäkin ihailen isääni ja mietin kauhulla sitä, että tulee vielä aika kun nämä puhelut ovat ohi. Miten siihen voi ikinä olla valmis? Nautitaan yhteisestä ajasta, niin kauan kun sitä on.
Anna Liljeroos
Neuvosta vaari ja Hetkiä idässä -blogien takana on itähelsinkiläinen perheenäiti Anna Liljeroos. Neuvosta vaari on itäisen Helsingin oma niksipirkka, Hetkiä idässä taas innostaa liikkeelle ruokahalua herättäen.