Luonto antaa elämänvoimaa myös pimeimpänä aikana
Apteekki Eastonin touhukkaan apteekkaripariskunnan Seija ja JP Mannermaan mukaan luonto tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden, vaikka valon hävitessä siitä nauttiminen onkin hieman haastavampaa. Pimeänä aikana elinvoimaa kannattaa ammentaa levosta, luonnosta, riennoista ja vitamiineista.
Miten kaupunkilaisen luontokokemus eroaa maalla elämisestä?
JP: Lapsena kaikki harrastukseni liittyivät luontoon ja kesät vietimme aina mökillä. Luonto ei kuitenkaan ole yksin erämaata. Kun pitää silmät auki, luontoa löytää joka puolelta. Meitä hellitään tosi ainutlaatuisilla vuodenajoilla.
Luonnon hienous ei ole vain aurinkoisia kesäpäiviä ja syksyn kuulautta, vaan luonto haastaa eri tavoin eri aikoina. Näin talvisin rauhan aistii tosi vahvasti.
Seija: Kasvoin Iisalmessa ja lapsena hiihdin paljon. Nykyään pyöräilemme työmatkoja Porvoosta Helsinkiin. Ulkona liikunta tapahtuu luonnollisesti, kuntosali-ihmisiä emme ole yhtään. Kesällä on tärkeää päästä merelle ja saaristoon. Meille meri on tosi rauhoittava elementti ja hakeudumme luontaisesti kauniin maiseman äärelle.
Miten nautitte luonnosta pimeänä aikana?
JP: Pimeällä luonnossa on aivan oma fiiliksensä. Koska näköaisti on ihmisessä niin hallitseva, pimeässä ympäristöä on mahdollista aistia paljon laajemmin. Kesä on aikana tosi hektistä aikaa ja talvella on helpompi pysähtyä.
Teen harjoitusta, jossa pysähdyn aamulla matkalla postilaatikolle, suljen silmäni ja kuulostelen ympärillä olevaa maailmaa. Jo 10-15 sekuntia riittää tähän hyvin.
Kuinka paljon ehditte liikkumaan?
Seija: Heräämme lenkille puoli kuudelta aamulla, sillä jos istumahommaa tekee koko päivän, on muuten aivan tukossa. Aamuvirkkuus kostautuu iltaisin, menemme nukkumaan jo yhdeksän jälkeen.
JP: Tutkitusti jo kolme vartin lenkkiä kolmesti viikossa auttaa kehittämään kuntoa. Kaksi kertaa viikossa ylläpitää sitä ja kerran viikossa on sentään parempi kuin ei mitään.
On ironista, että pimeänä aikana niin moni kärsii uniongelmista.
Seija: Talvella unta tarvitsee 8–10 tuntia yössä. Uniongelmissa kannattaa kokeilla melatoniinia, joka on kehon itsensä valmistama hormoni ja paljon unilääkkeitä turvallisempi. Uni on mielen tapa prosessoida päivä tapahtumia. Siksi en ymmärrä miksi ihmiset katsovat iltaisin kauhean väkivaltaisia ohjelmia, joilla on selvä vaikutus unimaailmaan ja yöllä tapahtuvaan latautumiseen.
Millaisia vitamiinilisiä suosittelette talvella?
Talvella kannattaa nauttia D-vitamiinia, vastustuskykyä parantavia maitohappobakteereja sekä ubikinonia, joka auttaa jaksamaan. Ubikinoni on energiasynteesissä mukana oleva kiihdyttäjäaine, joka tehostaa solujen energiantuotantoa. Sen tuotanto vähenee elimistössä 20 ikävuodesta alkaen.
JP: Vitamiinien yksi ongelma on, etteivät ne aiheuta olossa heti nähtävää muutosta. Siksi on vain luotettava niiden tehoon. Esimerkiksi B12 on muistivitamiini, joka ylläpitää muistia, mutta ei paranna sitä. Vitamiinin hyödyn voi huomata vasta 20 vuoden kuluttua, kun muisti toimii yhä toivotusti.
Toisaalta ei ole olemassa yhtä yksittäistä jippoa, joka hoitaisi kaiken kuntoon. Vitamiineihin ja luonnontuotteisiin liittyy paljon vääriä uskomuksia, joille nykymaailmassa on helppo löytää vahvistusta. Autamme mielellämme asiakkaita sopivien tuotteiden löytämisessä.
Seija: koska olemme lähes aina töissä, ihmisten kohtaaminen on yksi tärkeistä hyvinvoinninlähteistämme. Haluamme kohdata asiakkaitamme niin hyvinvoinnin tukemisessa kuin sairauden sattuessakin.
Elämänvoiman resepti lyhyesti – tässä se on!
Luontoyhteyden ylläpitoa kaikkina vuodenaikoina
3 vartin lenkkiä kolmesti viikossa
8-10 tuntia unta yössä
Monipuolista ravintoa
Vitamiineja vuodenajan mukaan
Läsnäoloa läheisten ihmisten kanssa
Sopivasti kulttuuririentoja
Anna Väre
Anna Väre on vapaa toimittaja, copywriter ja Eastorin toimituspäällikkö, joka Hyllyjen välissä -blogissaan kohtaa ihmisiä ja ilmiöitä Eastonissa ja sen ympärillä. Minun reseptini -juttusarjassa sukelletaan annosten ja asioiden ytimeen ja jaetaan vinkkejä parempaan arkeen.
