Golf yhdistää Markkua ja Anna-Maria Vuosaaressa
Markku Jurvala, 62, ja Anna-Mari Purola, 51, jakavat yhteisen golfharrastuksen. Nyt itähelsinkiläinen golfpari kertoo, mikä lajissa viehättää.
Ovenpieleen jäi ystävän valmistama golfmaila. Sen tehnyt kyläilijä kehotti Vartiokylässä asunutta isäntää ottamaan yhteyttä sitten, kun tekee mieli kokeilla pelaamista. Kului useampi vuosi ennen kuin Markku Jurvala löysi itsensä viheriöltä, vaikka monet hänen kaveripiiristään pelasivat golfia aktiivisesti. Ensikosketus lajin pariin tapahtui silloin, kun mies vielä työskenteli optikkoyrittäjänä Itäkeskuksen Hansasillan vieressä.
– Halusin saada yläpäälle muutakin ajateltavaa kuin pelkkää duunia. Tiesin, että golfissa ei voi miettiä muuta kuin peliä, muuten se ei kulje.
Vaikka Markku ei pitänyt itseään lainkaan kilpailuhenkisenä ihmisenä, mailapeli vei miestä mennessään. Sillä tiellä ollaan yhä, vaimo Anna-Mari Purolan tapaan. Golfkenttä edustaa saman lempiharrastuksen jakavalle parille riitavapaata vyöhykettä, jossa ei tarvitse kinastella mistään. Päinvastoin. Pelaaminen sujuu yhdessä niin hyvin, että kentälle tekee mieli palata kerta toisensa jälkeen.
– Mieluummin niin, että kumpikin pelaa kuin se, että toinen jäisi golfleskeksi kotiin. Olemme kokeneet alusta lähtien yhteisen harrastuksen positiiviseksi asiaksi, Anna-Mari kertoo.
Vuodesta 2014 yhtä pitänyt pari muutti hiljattain keskustasta Vuosaareen, joka tarjoaa golfharrastajille sopivan haastavat puitteet. Muuton myötä avaralle lähikentälle pääsee jopa pyöräillen.
Meren, metron ja metsän vieressä
Idässä lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1962 lähtien asuneelle Markulle Itä-Helsinki edustaa tuttua aluetta, jota on vuosien varrella ollut vaikeaa jättää tyystin taakseen. Siitä huolimatta muutto Vuosaareen ei ollut läpihuutojuttu, sillä alun perin tarkoitus oli löytää koti Puotilan kulmilta, jossa Markku vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Riittävän kokoista asuntoa ei kuitenkaan tullut vastaan, joten kriteerejä oli pakko muuttaa ja reviiriä laajentaa.
Anna-Mari ja Markku tekivät kävelyretkiä eri alueilla ja tutustuivat vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Markku toimi omien sanojensa mukaan jarruna, joka löi hanat kiinni joidenkin sijaintien suhteen.
– Ajattelin hölmösti vuosien takaisten mielikuvien perusteella, ettei tuo kohta ja ei tuo alue. Lopulta sanoin Anna-Marille, että sano osoite, tulen mukaan.
Tänä keväänä pari löysi tiensä asuntoon, joka nostatti näyttöön saapuneiden kasvoille kestohymyn. Sekä Anna-Mari että Markku myöntävät jälkikäteen, että Naantalin aurinko -ilme ei välttämättä ole taktisin ratkaisu asuntonäytöllä, mutta H-hetkellä tunne otti molemmista vallan. Ostopäätös syntyi hetkessä.
Uuteen kotiinsa pari pääsi muuttamaan toukokuun alussa. Markulle muutto takaisin itään on tuntunut kuin kotiinpaluulta, Anna-Marilla on puolestaan meneillään vasta kuherruskuukaudet Itä-Helsingin kanssa. Meri, metro ja metsä ovat elementtejä, jotka viehättävät molempia.
– Mieluummin kävelen täällä kuin kantakaupungissa. Vuosaari on paljon makeempi paikka ulkoilmaihmiselle, Lahdesta kotoisin oleva Anna-Mari sanoo.
– Vuosia on takana, mutta pelikertoja ei niin kauheasti, hän naurahtaa.
Pallovarkaita ja kastuneita kenkiä
Anna-Marin mukaan häntä on vaikea saada kentälle huonolla säällä, mutta aurinkoisella ilmalla tilanne on täysin toinen. Markku puolestaan kuulemma lähtee kentälle sateessakin, jos niin on sovittu. Pariskunta kiertää golfkentillä monesti kaksin, mutta usein ympäriltä löytyy isompi poppoo. Vaikka tasoerot saattavat olla ryhmän sisällä suuria, tasoitusjärjestelmän myötä tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia riippumatta kentän vaikeustasosta. Markku muistuttaa, että harrastus sopii lähes kenelle tahansa.
– Golfia pystyy pelaamaan ihan pikkuisesta vanhaksi asti.
Lajin sosiaalisuus on piirre, joka viehättää monia. Jos peli ei kulje, vieressä on aina joku, jonka kanssa tilannetta voi aprikoida. Toisinaan kentällä sattuu ja tapahtuu myös asioita, jotka muuttuvat entistä hauskemmiksi, kun kokemuksen voi jakaa jonkun kanssa. Markku mainitsee muun muassa ketun, joka on tarinan mukaan kuljettanut golfpalloja suussaan Vuosaaren golfkentällä. Yksi mieleen jäänyt tilanne sattui kerran Tahkolla, kun samassa seurueessa olleen pelitoverin golfkärry valui kentällä olleeseen lampeen.
– Se on muille huvittava juttu, kun yksi ottaa kengät pois ja menee seisomaan lammikkoon. Pallo pitää saada sieltä kerralla ylös, ja muta vähän lentää. Sellaiset tilanteet ovat hienoja hetkiä, joita on kiva katsella, Markku kuvailee.
Anna-Mari komppaa puolisoaan ja kertoo, että harvemmin pelipaikoilta poistutaan kierroksen päätteeksi ilman klubitalon antimia. Kun kentällä on vierähtänyt tunteja, kahvit tai oluet käyvät yleensä hyvin kaupaksi seurueen kesken. After game -kulttuuri on oleellinen osa perinteikästä lajia, joka on viime vuosina kerännyt ympärilleen entistä enemmän harrastajia. Markun ja Anna-Marin harrastaminen hiipui pitkäksi aikaa koronapandemian vuoksi, mutta nyt tilanne on jälleen normalisoitumassa.
– Jos ei ymmärrä lajia tai pitää sitä typeränä, niin kannattaa lähteä neljäksi tunniksi jonkun ryhmän mukaan ja kävellä niissä rauhallisissa ja helkkarin kauniissa maisemissa. Sen jälkeen on helpompi ymmärtää, miksi niin monet lajista pitävät. Golf on hienoa terapiaa, Markku kiteyttää.
Anna-Marin ja Markun vinkit aloittelijalle:
- Mene rohkeasti kokeilemaan lajia, älä emmi.
- Käy kurssi tai lähde kokeneemman pelaajan mukaan.
- Panosta järkeviin välineisiin ja varusteisiin. Pyydä apua ammattilaiselta.
Vuosaaressa varttunut Itä-Helsinki -median ja Koira haudattuna -podcastin perustaja Jenna Lehtonen on Vartiokylässä päivystävä toimittaja ja valokuvaaja, joka työskentelee yrittäjänä.
