Itä-Helsingin kaupunginosat yllättävät monimuotoisuudellaan
Tammisalon oma pilvenpiirtäjä
Kontulan Humikkalantiellä leijailee savuntuoksu. Jossakin alueen lukuisista omakotitaloista lämmitetään saunaa tai takkaa puulla.
Itä-Helsinki on maisemiltaan ja kaupunkikuvaltaan yllättävän moni-ilmeinen. Täällä on saman kaupunginosankin sisällä hyvin monimuotoista rakennuskantaa: kantakaupunkimaisen tiiviitä kerrostalokortteleita, metsäisiä betonitalorykelmiä ja idyllisiä omakotitaloalueita.
Helsingin kaupunki päivittää vuosittain tilaston Helsingin asunnoista talotyyppien mukaan. Tuorein tilasto on vuodelta 2016 ja sen mukaan vain Marjaniemessä ei ole lainkaan asuntoja kerrostaloissa. Vastaavasti ainoastaan Roihuvuoressa ei ole lainkaan asuntoja omakotitaloissa, pientaloissa tai rivitaloissa.
Esimerkiksi Vesala ja Mellunmäki mielletään usein vain kerrostalolähiöiksi. Totta onkin, että valtaosa asunnoista on kerrostaloissa, mutta silti näissä lähiöissä on runsaasti pientaloja, omakotitaloja ja rivitaloja. Vesalan asuntokannasta 38 prosenttia sijaitsee muissa kuin kerrostaloissa, Mellunmäessä 12 prosenttia.
Kontulassakin on laajat pientaloalueet, mutta kerrostaloja on niin paljon enemmän, että vain 7,2 prosenttia Kontulan koko asuntokannasta on omakotitaloissa, pientaloissa ja rivitaloissa. Niissä on Kontulassa yhteensä 560 asuntoa, kun asuntojen kokonaismäärä on 7692.
Kontulan matalia pienkerrostaloja
Kävelylenkki tekee tilastot näkyviksi
Tilastojen lisäksi Itä-Helsingin kaupunginosien monipuolisuuden huomaa selvästi myös paikan päällä. Parhaiten asuinalueisiin pääsee tutustumaan kävelylenkillä.
Kontulan Humikkalantien, Linnanherrantien, Rautapaidantien ja Karjatanhuanpolun tienoot muistuttavat pikemminkin suomalaista pikkukaupunkia kuin helsinkiläistä suurlähiötä. Täällä on paljon vanhoja puutaloja ja uusia moderneja omakotitaloja. Kerrostalotkin ovat matalia ja keskenään erilaisia.
Vastaavasti kerrostaloja löytyy paljon pientalovaltaisista kaupunginosista, kuten Tammisalosta ja Vartioharjusta. Vartioharjussa on Kukkaniityntiellä jopa betonielementeistä rakennettuja kaupungin vuokrataloja, jotka ovat paljon yleisempiä naapurilähiöissä Kontulassa ja Vesalassa.
Vartiokyläntien taloja
Vartioharjun Itäväylän länsi- ja pohjoispuoleisella alueella (puhekielessä kutsutaan usein Vartiokyläksi) rakennuskanta näyttää hyvin monipuoliselta. Hulppeiden yksilöllisten omakotitalojen seassa on standardimallisia rivitaloja ja pienkerrostaloja. Kukkaniityntiestä tulee mieleen bulevardi, sillä luotisuoraa katua ja ajorataa reunustavat molemmin puolin pitkät jykevät puurivistöt.
Kiviportintien taloja
Tammisalossa oma pilvenpiirtäjä
Kaupungin tilastossa Vartioharju on laajempaan peruspiiriin kuuluva osa-alue, ja Vartioharjua on myös paljon Itäväylän etelä- ja itäpuolella. Itse asiassa monet asukkaat mieltävät tämän varsinaiseksi Vartioharjuksi.
Vartioharjun osa-alueen asunnoista kolmannes sijaitsee kerrostaloissa, ja Tammisalossakin melkein 20 prosenttia. Tammisalon korkeimmassa kerrostalossa on kuitenkin vain viisi kerrosta. Silti tätä 1930-luvulla valmistunutta asuintaloa on leikkisästi nimitetty Tammisalon pilvenpiirtäjäksi! Se kun on poikkeuksellisen korkea talo Tammisalon muuten matalassa rakennuskannassa.
Lähteet: www.aluesarjat.fi (tilastot), Jan Strang: Tammisalo – paratiisi meren äärellä, Otavan Kirjapaino Oy, 2013.
