Lempeän paprikainen vege-gulassi on syksyn maukkain lämmittäjä
Syksyn tullen keittiössä valmistuvat maukkaat keitot. Kuumana höyryävä vege-gulassi on ihanaa lämmikettä raikkaan reippailun jälkeen. Keiton maku syvenee jääkaapissa ja sitä kannattaakin tehdä kerralla reilumpi satsi. Leivo keiton kaveriksi herkulliset ja helpot sämpylät.
Gulassikeitto toimii myös vegenä
Nyt eletään jo pitkällä syksyä ja päivät ovat lyhentyneet ja viilenneet. Ulkona ovat ruskan sävyt puhkeamassa parhaaseen väriloistoonsa. Päivän valoisana aikana on ihana käydä ulkona ihailemassa kaunista ruskaa ja sen jälkeen nauttia höyryävää keittoa sekä pehmeitä sämpylöitä. Meillä tykätään keitoista, joissa on makua. Yksi maukkaimmista on ehdottomasti unkarilaisten kansallisruoka gulassi. Sen täyteläistä makua ei voita mikään.
Perinteinen gulassi on maustettu lihakeitto, johon käytetään naudanlihaa. Keiton syvän punaisen värin ja maun salaisuus on paprikassa, jota käytetään reippaasti sekä tuoreena että kuivattuna jauheena. Keiton voi kuitenkin helposti tehdä myös vegenä, kuten tein tällä kertaa.
Unkariksi gulyas tarkoittaa paimenta ja entisaikana paimenet valmistivat gulassia nuotiotulella padassa hauduttaen. Lihaa haudutettiin tulella useampi tunti paprikan ja sipulin kera ja lopuksi ruokaan lisättiin mm. perunaa. Gulassin kerrotaan sopineen hyvin yhteen paimenten elämäntavan kanssa, koska se valmistui lähes itsekseen paimenten työskennellessä. Tätä samaa ajatusta voi soveltaa myös omassa kotikeittiössä.
Sovelsin tästä gulassireseptistä nopeasti valmistuvan ja maukkaan kasvisversion. Ruoka on helppotekoinen ja reseptiä voi soveltaa omaan makuunsa. Halutessaan voi jättää esimerkiksi perunan kokonaan pois reseptistä ja lisätä muita kasviksia.
Tarvitset:
4 perunaa
1 iso porkkana
2 isoa paprikaa / tai useamman pienen
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
1 l valmista kasvislientä
1 tlk kikherneitä
1 tlk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyreetä
loraus oliiviöljyä
kourallinen kirsikkatomaatteja
romanesco-kaalia
1 tl paprikajauhetta
timjamia
suolaa
ranskankermaa
Tee näin: Kuori ja pilko perunat, porkkana, paprikat ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Lorauta öljyä kattilan pohjalle ja kuullota kasvikset öljyssä, kunnes ne antavat hieman periksi.
Lisää kasvisliemi ja tomaattimurska kattilaan. Jos käytössä ei ole valmista lientä, lisää litra vettä ja kaksi kasvisliemikuutiota.
Sekoita ja anna kiehahtaa. Lisää puolitetut kirsikkatomaatit ja paloitellut romanesco-kaalin kukinnot. Lisää mausteet.
Anna keiton kiehua hiljaisella lämmöllä 10 minuuttia ja lisää lopuksi kikherneet, jotka kannattaa huuhdella suolaliemestä siivilän avulla. Jatka kiehuttamista vielä 10 minuuttia. Lopuksi tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja timjamia.
Tarjoillessa lisää keittokulhon päälle nokare ranskankermaa tai smetanaa pehmentämään makua.
Keitto vähentää ruokahävikkiä
Ruokaisista keitoista saa päivään voimaa ja energiaa. Keittoihin on myös helppo upottaa kaikki nahistuneet kasvikset, jotka jääkaapista sattuvat löytymään.
K-ruokasivustolla on upea kattaus keittoja, joista hakea inspiraatiota. Keitot ovat helppoa arkiruokaa, koska pienellä vaivalla valmistat sitä useammaksi päiväksi. Keittoja on helppo jalostaa myöhemmin uuteen muotoon, kuten muhennokseksi lisäämällä sekaan tuorejuustoa ja paahdettuja leivänpaloja. Kattilan pohjalle jäänyt keiton jämä taipuu myös esimerkiksi pastan päälle kastikkeeksi.
Keiton paras kaveri on tuore sämpylä
Tämän helpommaksi sämpylöiden teko ei voi mennä, tai sitten sitä ei kehtaa leipomiseksi enää kutsuakaan. Nyt oiottiin mutkat suoriksi, eikä käytetty aikaa sämpylöiden pyörittelyyn ja nostatteluun.
Helpot sämpylät voi nimittäin paloitella rennosti suoraan pellille. Itselläni on taikinan muotoiluun käytössä leveäteräinen nuolija, joka on tarpeeksi terävä taikinan paloitteluun.
K-ruoka sivustolla on ihana sämpyläresepti, jonka mukaan taikinan voi tehdä jääkaappiin valmiiksi edellisenä päivänä.
Kikkakolmonen: Jos haluat erityisen rapeapintaisia sämpylöitä, laita uunin pohjalle 1 dl vettä metallisessa desimitassa. Vesi höyrystyy uuniin ja tekee kuoresta ihanan rapsakan, mutta sisus pysyy silti mehevänä.
Jaan teille oman perusreseptini, jossa siirappi tekee taikinasta ihanan kuohkean, ja sämpylöiden päälle voi halutessaan ripotella juustoraastetta tai siemeniä.
Halutessaan taikinaan voi myös sujauttaa kasvissosekeiton jämät makua mehevöittämään.
Tarvitset:
½ l vettä
1 ps kuivahiivaa
3 dl kaurahiutaleita
1,5 dl ruisjauhoa
7-8 dl vehnäjauhoa
2 tl suolaa
3 rkl siirappia
½ dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
juustoraastetta (halutessasi)
kananmuna
Teen näin: lämmitä vesi 42-asteiseksi (hieman enemmän kuin kädenlämpöinen). Lisää hiiva, siirappi ja suola sekä kaurahiutaleet ja ruisjauho. Alusta vehnäjauhot vähitellen taikinaan ja lisää öljy alustamisen loppuvaiheessa.
Älä lisää liikaa jauhoja, vaan jätä taikina kohtuullisen löysäksi. Lisää ennen kohotusta taikinan päälle ohuesti jauhoa ja anna taikinan kohota noin 30 minuuttia.
Kaada kohotettu taikina pöydälle ja muotoile siitä tasainen pötkö, jonka paloittelet sopiviksi sämpylöiksi. Nostele sämpylänpalat leivinpaperin päälle pellille ja anna kohota kunnolla leivinliinan alla.
Riko kananmuna haarukalla kupissa ja sivele sämpylät munalla. Halutessasi ripottele päälle juustoraastetta.
Paista uunin keskitasolla 225-asteessa noin 10 minuuttia. Tarjoile pehmeät sämpylät keiton kanssa.
Laita keitto tulille tai pata uuniin hautumaan ja lähde ulos nauttimaan!
Miltä maistui?
Keitto oli erittäin maukas ja paprikainen. Ranskankerma pyöristi kivasti mausteisuutta rasvaisuudellaan. Väri oli hyvin tummanpunainen ja maku syvä. Perheessämme on useampi kasvissyöjä ja heille keitto maistui erityisen hyvin. Herkullisten sämpylöiden avulla keittokulhot tyhjeni myös heiltä, joiden top 5 keitto ei pääse.
Mies toivoi, ensi kerralla lihaisaa keittoa ja sitä tehdään seuraavaksi gulassipatana uunissa.
Keitto sai 4 pistettä ja sämpylät täydet viisi.
Nyt kannattaa siis nautiskella kirpsakasta syyssäästä ja viimeisistä valonsäteistä, ennen marraskuussa laskeutuvaa pimeyttä.
Jarna Gustafsson
Miltä maistui? -blogin takana on itähelsinkiläisen suurperheen äiti, jonka patojen ääressä testaillaan ja tarpeen tullen sovelletaan ajankohtaisia K-ruoka.fi -palvelun reseptejä. Jarnalla on myös hiljaista tietoa paikallisista marja- ja sienipaikoista, joista voit saada vihiä blogia seuraamalla.