Näin rauhoitat touhukkaan terrierin
Koiran kanssa harrastaminen on hauskaa ja hyödyllistä. Itse haaveilen villistä agilitystä kun taas Love tykkää harrastaa nuuskimista lähipuskissa. Kaamosaikaan pennulla riittää ihailtavan paljon energiaa.
Love-mussukka täytti sunnuntaina puoli vuotta, mikä oli isojen juhlien paikka, sillä meillä synttäreitä on juhlittu joka viikko. Synttäriviikon kunniaksi kävimme metsässä polkujuoksemassa ja Espoon Agi-hallissa treenaamassa tokoa. Isossa sisähallissa treenaaminen oli molemmille uusi kokemus ja olen ylpeä Lovesta, kun se pysyi paikallaan, vaikka ympärillä oli kiinnostavia hajuja ja muita koiria.
Kun Love hieman kasvaa, haluaisin alkaa harrastaa sen kanssa agilityä. Ilmoittauduimme juuri mainion Masseterin Harrastuskoiran pohjataidot -kurssille, jossa on hyvä treenailla pohjataitoja. Viime viikkoina olemme myös tehneet paljon läheisyysharjoituksia viettäen kaamosaikaa sohvalla. Love on maailman parasta telkkarinkatsomisseuraa eikä sillä ole typeriä mielipiteitä esimerkiksi siitä, kannattaako Sex In the Cityä katsoa, jos jo osaa jaksot ulkoa.
Sohvalla Love liimautuu kylkeen kuin lämmitetty tarrateippi. Naurattaa kun muistelen, kuinka kävimme katsomassa Lovea hänen kasvattajansa Susan luona silloin kun Love näytti vielä enemmän marsulta. Kyselin Susalta, että mitenkäs pennun sitten saa tulemaan luo ja ottamaan kontaktia. Susa nauroi, ja sanoi että noiden kanssa ongelma on enemmänkin siinä, kuinka niistä pääsisi hetkeksi eroon. Että voisi käydä vaikka rauhassa vessassa.
Niin totta. Jos en näe Lovea missään, seisoo se yleensä takanani niin, että kompastun siihen, jos otan askeleen taaksepäin. Etenkin keittiössä. Neidille on nimittäin alkanut ruoka maistua, vaikka olimme alussa tästäkin huolissamme. Nykyään kuppi tyhjenee ennätystahtia ja jääkaapin oven narahdus saa koiran sinkoamaan sohvalta keittiön puolelle.
Toisilla riittää energiaa
Viime aikoina Loven unen tarve on vähentynyt merkittävästi, mikä tuntuu tähän vuodenaikaan älyttömältä. Viime viikolla tulin myöhään illalla Berliinistä ja seuraavana aamuna yritin nukkua univelkaani lyhyemmäksi. Lovea ei kuitenkaan nukuttanut enää, joten se opetteli avaamaan vaatekaappini oven ja tyhjensi sen sisältöä touhukkaasti olohuoneen lattialla. Sekaisen unen keskeltä mumistut jätä ja lopeta -käskyt eivät juurikaan hillinneet sen riemua. Seuraava ohjenumero oli lempivaateiden jahtaaminen koiran kidasta.
Nykyään myös vanhat päiväuniajat täyttyvät puuhakkaasta tekemisestä. Silloin kun Love pitää taukoa luiden jyrsimisestä, se kiertelee ympäri kämppää kuin riikinkukko ja etsii asioita, joihin tarttua hampaillaan.
Tähänhän auttaa vain aktivointi, tietäjät tietävät. Mutta mikä auttaisi parhaiten silloin, kun ollaan jo käyty lenkillä ja tehty tottelevaisuusharjoituksia ja olisi viimeinen aika hoitaa myös omia hommia?
– Ongelma on varsin tuttu omien terrierieni kanssa. Kun välillä teen töitä kotona, koirat ovat usein vieressä vaatimassa huomiota, Mustin ja Mirrin eläinkouluttaja ja käytösneuvoja Hanna Valkila lohduttaa.
Hannan mukaan koiralle voi tarjota sekä aktivoivaa ja rauhoittavaa tekemistä. Aktivoivaan touhuun kuuluvat älypelit, kuten aktivointimatot, joiden parissa koira saa ratkoa erilaisia tehtäviä.
– Ne eivät kuitenkaan rauhoita koiraa samoin kun isojen luiden kaluaminen tai kongiin jäädytetty ruoka. Kongia syödessä koira tietää kuinka ruoan saa ulos, mutta sitä varten koiran on ensin rauhoitettava itsensä. Itse harrastan koirieni kanssa nose workia, jossa koirille piilotetaan etsittävää hajua eri paikkoihin, kuten pihamaalle. Se on myös salainen aseeni koiralauman väsyttämiseen.
Nenä ei kulu käytössä
Nose work -hommat sopisivat varmasti Lovellekin. Etenkin aamulenkillä nenä on niin tiukasti kiinni puskassa ettei edes namin vieminen kuonon eteen saa sitä nostamaan kuonoa maasta. Loven mielestä homman nimi on että, minä nuuskin, sinä odotat.
– Tulen aina tosi iloiseksi kun kuulen pennun käyttävän kuonoaan. Hajuaisti on koirien tärkein aisti ja tuottaa niille niin paljon nautintoa. Lähiseudun tienpenkkojen nuuskimista ei voi verrata vain Facebookiin vain ennemmin googlettamiseen, niin paljon tietoa koirat siten saavat toisistaan.
Puskia haistelemalla koirat voivat päätellä mm. toistensa iän, sukupuolen ja terveydentilan. Tätä on hyvä miettiä seuraavan kerran kun nyhtää koiran päätä puskasta. Se haluaa vaan tsekata, miten naapurin Napilla ja Lakilla menee.
– Toinen tärkeä syy nuuskimiseen on, että kodin ympäristö on koiralle tärkeä ja siksi se haluaa tietää, mitä tienoolla tapahtuu. Nuoren pennun kohdalla ei vielä voi puhua varsinaisesta reviirikäyttäytymisestä, enemmänkin kiinnostuksesta ympäristöä kohtaan.
Lopuksi joululahjavinkki: Eastonin Musti ja Mirri alkaa lähiviikkoina tarjota koirankoulutuspalveluita sekä fyssaria ja hierontaa koirille. Siinäpä mahtava joululahja menevälle koiralle!
Tutustu hyvinvointipalveluihin ja varaa aika täältä.
Anna Väre
Anna Väre on vapaa toimittaja, copywriter ja Eastorin toimituspäällikkö, joka Hyllyjen välissä -blogissaan kohtaa ihmisiä ja ilmiöitä Eastonissa ja sen ympärillä. Minun reseptini -juttusarjassa sukelletaan annosten ja asioiden ytimeen ja jaetaan vinkkejä parempaan arkeen.