Pääsiäismunatestissä yksi on ylitse muiden
Eastonin pääsiäismunavalikoima on niin laaja, että siitä löytyy herkkuja jokaiseen makuun. Perinteisessä pääsiäismunatestissä pärjäsi monille tuttu klassikko.
Muistan lapsuudestani lähinnä kahdenlaisia pääsiäismunia. Niitä, joiden avaamista odotin ja niitä, jotka lahjoitin mielelläni jollekin epäonniselle virpojalle. Parhaimmat munat olivat oranssivalkoiseen foliokääreeseen puettuja herkkupaloja, joita kuulostelin jo kaupassa. Onkohan munan sisällä koottava muoviauto vai eläinfiguuri? Jälkimmäisiä metsästin kuin eläintarhan omistaja.
Kuten arvata saattaa, Kinder-munat olivat pääsiäisessä parasta. Eivät ainoastaan makunsa vuoksi, vaan ennen kaikkea niiden sisältämän yllätyksen. 1990-luvun alussa olisin varmasti pärjännyt itähelsinkiläisten Kinder-lelukeräilijöiden kokoelmamittelöissä, jos sellaisia olisi järjestetty. Laatikkoni pursusivat virtahepoja, krokotiileja ja leijonia.
Nyt ajat ovat muuttuneet, ja pääsiäismunakarkelot kasvaneet entisestään. Siinä missä ennen tyydyttiin muutamaan Rölli- tai Kyöpelivuori-munaan, 2020-luvulla valikoimasta löytyy niin hittiyhtye JVG:n yllätyssuklaamunia kuin My little pony -munia. Erilaisia suklaamunia löytyy jokaiseen makuun.
Olen pudonnut pääsiäismunakärryiltä jo aika päiviä sitten, joten päätän testata, ovatko Kinder-munat edelleen niitä, jotka maistuvat suussani parhaimmalta. Voi hyvällä syyllä todeta, että tämä pääsiäismunatesti on täysin subjektiivinen ja perustuu yhden vuonna 1987 syntyneen naisen mieltymyksiin.
Koska Eastonin Citymarketin suklaamunavalikoima on laajempi kuin Saharan autiomaa, päätän keskittyä maistelemaan ainoastaan perinteisen muotoisia suklaamunia. Jätän tastingista pois kananmunakennoihin jemmatut uutuudet, pupun muotoiset suklaaherkut ja karkkipussien minimunat. Keskityn sellaisiin pääsiäismuniin, jotka halkeavat keskeltä kahtia ja sisältävät yllätyksen.
Kinder-muna vei voiton
Ensimmäisenä maistan pääsiäismunaa, jonka kyljestä löytyy pandan kuva. Folion alta paljastuu muna, jonka toinen puoli on kokonaan valkosuklaata. Ensipuraisu tuottaa kuitenkin pienoisen pettymyksen, sillä maku ei yllä samalle tasolle Kinder-suklaan kanssa. Munan sisältä paljastuva väritystehtävä ei myöskään vakuuta, vaikka en taida enää olla pandamunien kohderyhmää muutenkaan. Tälle munalle annan kaksi tähteä. Saman arvosanan saa tismalleen samaa suklaata edustava Lätkämuna, jonka mukana talouteemme saapuu minikokoinen maalivahti.
Seuraavaksi valitsen tuomaroitavaksi My little pony -pääsiäismunan, jonka suklaa maistuu tismalleen samalta kuin aikaisemmissakin suklaamunissa. Maku on esanssisen teollinen, samanlainen kuin joulukalenterien suklaapaloissa. Pääsiäismunan sisältä paljastuu jonkinlainen hiuskoru, jossa on ponin kuva. Jos olisin lapsi, kyseinen yllätys saattaisi tuottaa pienimuotoisen pettymyksen. Pysyn vaativalla linjalla ja annan tällekin munalle vain kaksi tähteä.
Jatkan testiä ja nappaan käteeni JVG-munan, Barbie-munan ja Paw Patrol-munan, jotka erottuvat toisistaan ainoastaan foliovärillään ja leluillaan. Yllättäjänä toimii JVG-muna, jonka sisältä löytyy kultainen avaimenperä, jota voisi hyvin käyttää joku muukin kuin 7-vuotias lapsi. Nämä kaikki astetta isommat munayllätykset nostavat arvoaan sisältönsä perusteella. Kaikki ovat kolmen tähden munia.
Tässä vaiheessa testiä huomaan, että päivän sokerikiintiö alkaa olla täynnä. Siitä huolimatta avaan vielä munia, joita koristavat muun muassa dinosaurus, sateenkaaren värinen kakkaemoji ja Muumilaakson hahmot. Jo munien avausvaiheessa huomaan, että suklaamunatestini alkaa toistaa itseään.
En huomaa makueroja, vaan syön samaa Italiasta peräisin olevaa suklaata kerta toisensa perään. En vakuutu suklaamunien mausta, vaikka saan yhden munan sisältä sympaattisen kokoisen Nuuskamuikkusen. Muovinen figuuri ei yllä samalle tasolle lapsuuteni kilpikonnien ja kumppaneiden kanssa. Nämä mitäänsanomattomat keskivertomunat ansaitsevat niin ikään korkeintaan kolme tähteä, ehkä kaksikin riittää.
Viimeisenä nappaan suuhuni Kinder-munan, jonka maku kompensoi edellisiä makukokemuksia. Vaikka yllätysmunan sisältä ei enää löydy samoja kavereita kuin 1990-luvulla, maku on säilynyt samanlaisena kuin ennenkin. Näin ollen pääsiäismunatestin voittaja on selvillä.
Vuosaaressa varttunut Itä-Helsinki -median ja Koira haudattuna -podcastin perustaja Jenna Lehtonen on Vartiokylässä päivystävä toimittaja ja valokuvaaja, joka työskentelee yrittäjänä.
