Pieninkin päiväkotiin, syksy on uusi alku meille kaikille
Vaikka on vielä lämmin ja kaunis elokuu, on syksy jo täällä. Syksyyn nimittäin kuuluvat koulujen aloitus ja uuden alku. Meillä nuorimmaisen päiväkotitaival alkoi samaan aikaan kun isommat lapset menivät kouluun. Päiväkotiin tutustuminen tehtiin hiljalleen yhdessä, pehmeällä laskulla. Näin paikasta ja aikuisista tuli tuttuja ja turvallisuudentunne sai syntyä rauhassa. Kun kotiin tuli hetkeksi hiljaista, ehdin miettiä myös omia haaveitani.
Sain tukea lasta pehmeässä laskussa
Koronatilanteen vuoksi osassa Helsingin päiväkodeista on linjattu, etteivät vanhemmat saa tulla lasten mukana päiväkodin aloitukseen tai -sisätiloihin. Meillä täällä Itä-Helsingissä, kunnallisessa päiväkodissa tilanne oli onneksi sallivampi ja olen siitä kiitollinen. Me saimme sopia pehmeän laskun kellonajoista päiväkodin johtajan ja ryhmän aikuisten kanssa. Pienessä ryhmässä oli vain muutama lapsi, joten meitä ei ollut ruuhkaksi asti.
Pehmeä lasku oli mukavaa tutustumista päiväkotiin, hoitajiin ja tiloihin. Kaikki sujui hyvin ja nyt perheessämme alkoi jälleen uudenlainen arki. Nyt meillä on kaksi koululaista, yksi eskarilainen ja yksi pieni tepsuttelija.
Koska olemme olleet maaliskuusta saakka kotona koko poppoo, on muutos on suuri. Arkea helpottaa, että kuusivuotiaamme käy eskaria samassa päiväkodissa, jossa nuorin lapsi aloitti pienten ryhmässä.
Kaikenlaiset tunteet ovat sallittu
Päiväkodin aloitus on tunteellista sekä vanhemmalle että lapselle. Pienten ryhmässä itkuja kuuluu etenkin kauden alussa ja usein samat tunteet koskevat vanhempaakin. Itse koin suurimman ahdistuksen juuri ennen päivähoidon aloitusta sekä muutamana ensimmäisenä hoitopäivänä. Kuulin kuitenkin, että lapsen päivät olivat menneet hyvin ja ilman itkuja, joten omakin ikäväni helpottui. Tunnen myös lapseni ja tiedän, ettei hänellä ole meneillään mitään suurta eroahdistuksen kautta. Niinpä uskalsin toivoa, että asiat menisivät juuri näin.
Töitä, uusia opintoja ja lisää töitä?
Tällä hetkellä elän itse muutoksen aikaa huhtikuisen valmistumisen myötä. Valmistuin keväällä elintarviketieteiden maisteriksi ja pitkät opintoni Helsingin yliopistolla, Viikin kampuksella tulivat päätökseen. Olen etsiskellyt töitä kirjoittamisen rinnalle, mutta ainakaan vielä eteen ei ole tarjoutunut hurjasti mahdollisuuksia.
Työelämässä ja uusien työpaikkailmoitusten määrässä koronan vaikutukset ovat olleet niin merkittävät, että olen tehnyt myös muita suunnitelmia. Hain jatko-opintoihin tohtoriohjelmaan ja jos tulen valituksi, aion työstää väitöskirjatutkimusta työn ohella. Nyt en siis vielä tiedä, mihin kaikkialle seuraava vuosi vie, mutta asia selkenevät varmasti ajallaan. Sen kuitenkin tiedän, että Suomessa nainen voi saada sekä uran että perheen. Meillä on mahdollisuus upeaan varhaiskasvatukseen, johon kaikilla on oikeus. Tällä hetkellä nuorimmaisen hoidossa viettämä aika tarjoaa myös minulle mahdollisuuden työntekoon perhe-elämän rinnalla.
Haluan luoda uraa muutenkin kuin äitinä, joten toivon, että lapseni saa nauttia kuraisista päivistä, ulkoilusta ja hoidosta myös silloin kun me vanhemmat olemme töissä. Näihin puuhiin Eastonin Intersportin alesta napattu Helly Hansenin Bergen kura-asu oli nappivalinta. Kunhan helteet ovat ohi, pääsee sekin varmasti käyttöön.
Anna Liljeroos
Neuvosta vaari ja Hetkiä idässä -blogien takana on itähelsinkiläinen perheenäiti Anna Liljeroos. Neuvosta vaari on itäisen Helsingin oma niksipirkka, Hetkiä idässä taas innostaa liikkeelle ruokahalua herättäen.
