Valoa pimeään! Nauti kausivaloista joulun jälkeenkin
Vaikka marraskuu tunnetaan perinteisesti vuoden pisimpänä ja pimeimpänä kuukautena, ei lisävalosta ole haittaa tammikuussakaan. Kotiin, pihaan tai parvekkeelle voi halutessaan luoda vaikka ympärivuotisen valokeitaan. Poimi tästä inspiraatiovinkit, jotta tiedät millaista valonlähdettä kaupasta kannattaa metsästää.
Repikö joku töpselin seinästä? Sellainen kysymys voi juolahtaa mieleen joulun jälkeen, jos ilon ja valon juhlan päätyttyä kotiin ei jää palamaan muuta kuin kattovalaisin. Jouluvalojen sijaan meillä Suomessa pitäisi useammin puhua kausivaloista, koristevaloista ja kaamosvaloista, sillä luonnonvaloa tulee monesti ikävä viimeistään syyskuussa. Siksi valosesonki alkaa monesti jo ensimmäisten pimenevien iltojen aikaan ja kestää pitkälle keväälle asti.
Kun tarpeeksi monta kertaa tuijottaa mustaa ja märkää asfalttia ilta-aikaan tai etsii metsäpolulta mustaa koiraansa, alkaa väistämättä kaivata vähintään taskulamppua kouraansa. Kaamosaikaan jotkut turvautuvat kirkasvalolamppuun, toiset ripustavat pihapuihinsa valonauhojen armeijan. Molemmat vaihtoehdot ovat oivia ja kokeilemisen arvoisia, mutta eivät välttämättömiä. Jos haluaa päästä mahdollisimman helpolla ja halvalla, katse kannattaa suunnata kaupan sesonkituotteiden puolelle. Sinne, josta löydät pallovalosarjoja, akryylikettuja ja kaiken värisiä lyhtyjä.
Tänä talvena päätin ottaa selvää, miten ylimääräisiä valonlähteitä voi hyödyntää sekä sisällä että ulkona. Kävi ilmi, että olen tähän asti ollut onnettoman ulapalla niistä mahdollisuuksista, joita eteeni on tarjoiltu. Kaikki nämä vuodet olen autuaasti sivuuttanut led-lyhdyt, unohtanut öljykynttilät ja ihmetellyt, mihin naapurin pihan tunnelmallisuus perustuu. Se nimittäin perustuu valoihin, joille on selkeät ja vakiintuneet paikat. Pääoven pielessä koreilevat isot lyhdyt, pihapuissa tarkoin asetellut ulkovalosarjat ja ikkunoissa paperitähdet.
Kaikki tuo on kopioitavissa kotiin kuin kotiin. Ahaa-elämykseni päätteeksi löysin itseni ensin Eastonin Citymarketista, sitten Puuilosta. Molemmissa kaupoissa myydään lääkettä pimeyteen – valoa, jolla asuinympäristöstään voi loihtia sellaisen, jossa näkee metriä pidemmälle. Etenkin lumettomina talvina kausivalojen edut korostuvat.
Valot luovat tunnelman
Etsipä kaupassa käsiinsä pisaraledejä tai valofiguureja, vaihtoehtoja riittää yllin kyllin. Valontuojia voi nykyään asetella niin ikkunalaudalle kuin kattauksen viereen. Tärkeää on muistaa, ettei vie sisäkäyttöön tarkoitettuja valoja pakkaseen tai kanna ulkovaloja sisälle. Niitäkin valoja löytyy, joita voi käyttää niin sisällä kuin paukkupakkasissa. Sama pätee monien sisustuslyhtyjen kanssa. Siksi sellaisia näkee lampaantaljojen rinnalla kaikkialla parvekkeista takkahuoneisiin.
Lämpimän valkoisen valosävyn lisäksi saatavilla on entistä enemmän myös kirkkaan valkoisia ja värillisiä valoja. Valon sävyllä eli käytännössä katsoen kelvineissä ilmoitettavalla värilämpötilalla on yllättävän paljon merkitystä, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Monessa kotitaloudessa luotetaan hehkulampun sävyyn, joka sopii yhteen kellertävien kausivalojen kanssa.
Jos haluaa saada ympärilleen niin sanottua puhdasta ja kylmää valoa, kelvineitä on hyvä olla paketissa merkittynä vähintään 4000.
Yllätyin, miten pienellä panostuksella pelkästään olohuoneen ilmeen voi muuttaa. Omassa tapauksessani siihen riitti kaksi led-kynttilälyhtyä, jotka asettelin pöydän päälle. Lämpimän sävyinen valo toimii kuin tavallisessa kynttilässä, mutta paristokäyttöisyys lisää turvallisuudentunnetta. Ostamissani lyhdyissä oleva ajastintoiminto takaa sen, että valot palavat kuuden tunnin jaksoissa. Vaikka unohtaisin valot yöksi päälle, ne nukahtavat itsestään.
Olohuoneen sisustusvalojen jälkeen innostuin valaisusta entistä enemmän. Ripustin ulkovalot paikoilleen, sytytin rappusille lyhdyt ja hankin kotiimme lisää valoisia tunnelmanluojia. Sen jälkeen ei enää tehnyt mieli laittaa kattovaloja päälle. Tunnelma oli kohdillaan ilman niitäkin, eikä pimeys tuntunut kaiken nielaisevalta möröltä.
Seuraavaksi sytytän tähtisädetikut!
Vuosaaressa varttunut Itä-Helsinki -median ja Koira haudattuna -podcastin perustaja Jenna Lehtonen on Vartiokylässä päivystävä toimittaja ja valokuvaaja, joka työskentelee yrittäjänä.
