Villa Wuoriossa on pitkästä aikaa elämää

Yrittäjäpariskunta Kati Stenman ja Samu Härkönen voittivat Villa Wuoriosta käydyn tarjoushuutokaupan. Nyt vuonna 1901 valmistuneessa huvilassa järjestetään niin rapuillallisia kuin hääjuhlia.

Asiaa pohdittiin viikonlopun yli. Sen jälkeen Kati Stenmanille, 46, ja Samu Härköselle, 47, oli selvää, että he halusivat osallistua tarjoushuutokauppaan, jonka kohteena oli Laajasalossa sijaitseva Villa Wuorio. Elettiin kevättä 2021, ja pitkään yrittäjänä työskennellyt Samu oli juuri vuodenvaihteessa myynyt kirjasitomonsa. Se tarkoitti sitä, että kalenterissa oli tilaa jollekin uudelle. Kun Kati esitteli Huutokaupat.comista sattumalta huomaamansa kohteen, päätös syntyi nopeasti.

– Se oli ainutlaatuinen mahdollisuus, Kati kertoo.

Keväällä 2021 tehty viime hetken tarjous johti yrittäjäparin ensimmäiseen yhteiseen projektiin, joka eskaloitui kesäkuun alussa avainten luovutukseen. Sen jälkeen Villa Wuoriossa on taas alkanut tapahtua – vuosien hiljaiselon jälkeen. Nyt, syyskuun alussa Katilla ja Samulla on takana ensimmäinen kausi 120 vuotta vanhan huvilan isäntäväkenä. Vaikka asiat etenivät huutokaupan jälkeen vikkelästi, netistä bongattu huvilarakennus vierastaloineen ei ollut Katille täysin vieras.

– Sydämeni on sykkinyt tälle paikalle aina, Santahaminassa lapsuutensa viettänyt ja Laajasalossa viimeiset viisi vuotta asunut Kati kertoo.

Vielä muutama vuosi sitten hän käveli usein kartanomiljöön rantaviivaa pitkin Pulla-koiransa kanssa ja mietti, miten hienoa olisi herättää vanha paikka henkiin. Merenrantamaisemissa tyhjillään seisoneet suojellut rakennukset olivat surullinen näky, joka puhutteli muitakin laajasalolaisia. Paikallisena yrittäjänä vuosia työskennellyt Kati tiesi sen. Ekologisen ruokapuodin pyörittäminen vanhalla ostarilla oli kerryttänyt hänelle paikallistietoutta ja linkittänyt ihmisiin, joista on ollut iloa myös myöhemmin.

Yksi sellainen ihminen, Laajasalon kukkakioskin Pirjo, häärii haastatteluhetkellä Villa Wuorion alakerrassa, joka on täyttynyt kukka-asetelmista. Pöydille on tehty mallikattauksia, koska seuraavana päivänä samojen seinien sisällä järjestetään avointen ovien päivä. Vastaavalle on ollut tilausta jo pitkään, sillä monille saarelaisille historialliset rakennukset ovat tuttuja vain ulkoa päin.

– Alussa suurin huolenaiheeni oli se, ovatko talot terveitä. Onneksi rakennuksia ei ole pilattu väärillä materiaaleilla tehdyillä remonteilla. Ikkunat ovat yksinkertaisia, ja tuuli käy rakennusten läpi. Ehkä se on koitunut pelastukseksi, että talot hengittävät, Kati arvelee.

Työympäristö on kenelle tahansa sisään astuvalle poikkeuksellinen, oli sitten kukkakauppias tai siivooja.

Huvilan pitkä historia

Alun perin Villa Wuorio valmistui Suomen maineikkaimman koristemaalari Salomo Wuorion ja hänen perheensä kesäasunnoksi 1900-luvun alussa. Vuonna 1964 Wuorion ainoa perillinen, arkkitehti Karl Gunnar Valdemar Wuorio, myi rakennukset Helsingin kaupungille 20 000 markalla. Sen jälkeen kiinteistöt olivat pitkään Nuorisoasiainkeskuksen käytössä. Niiltä ajoilta Kati kertoo kuulleensa kuluneen kesän kävijöiltä useita muistoja. Kerran paikalla vieraili pariskunta, joka intoutui kertomaan 1960-luvun kesäleireistä.

– Heidän mukaansa nuoret rynnivät aina pääovista yläkertaan varaamaan nukkumapaikat. Käsittääkseni pariskunta oli aikoinaan tavannut täällä leirillä, ja kun muut olivat menneet nukkumaan, he olivat menneet keskenään yhteen komeroon. Oli aika nostalgista, kun he pääsivät täällä katsomaan sitä komeroa, Kati nauraa.

Menneen historian näkee yläkerran näkötornin kaiteiden raapustuksista ja jugendtyyliä edustavista kaapeista, jotka ovat seisseet samoilla paikoilla luultavasti koko huvilan olemassaolon ajan. Vaikka suojaisalla paikalla sijaitsevia rakennuksia pidetään arkkitehtuurin osalta vaatimattomina, alaa ymmärtämättömän silmissä molemmat talot ovat kuin suoraan sadusta, ovenkahvoja myöten.

– Rakastuimme tähän tyyliin. On vähän huvittavaa, kun tätä on kuvailtu lapsekkaaksi ja naurettavaksi.

Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee rantasauna, jonka eteen on tuotu paljuauto. Rannalla puhaltaa kolea tuuli, mutta Samu huolehtii, ettei pari vuotta sitten rinnalle löytyneen puolison tarvitse palella. Juuri kihloihin menneen parin keskinäinen energia saa ulkopuolisenkin hyvälle tuulelle. Elokuun hämärtyvässä illassa hetki on sellainen, johon tekee mieli uppoutua kuin elokuvateatterin tuoliin. Vuorilahdentiellä näkee tällä hetkellä enemmän rakkautta kuin draamaa.

– Olemme Samun kanssa aika saman henkisiä ja ilmeisesti yhtä hulluja molemmat, eli perfect match, Kati hymyilee.

Hän työskentelee huvilalla etenkin päiväsaikaan, jolloin Espoossa asuva Samu tekee vuoroja entisen yrityksensä leivissä. Itä-Helsingin tiluksilla tehtävää on riittänyt markkinoinnista tapahtumien järjestämiseen, eikä Villa Wuorio suinkaan ole yrittäjien ainoa tulonlähde. Laajasalossa Kati tunnetaan myös muna-Katina, jonka kuljetusautosta voi ostaa Somerolta peräisin olevia ulkokanalan munia. Korona-aikaan jalostunut toiminta-ajatus on johtanut siihen, että kananmunista on tullut osa yrittäjänaisen pääliiketoimintaa.

– Tässä on monta rautaa tulessa, Kati kertoo ja jatkaa Samun kanssa matkaa seuraavalle etapille.

Rantabaari ja kotihylje

Huvilan avainten luovutuksesta on kulunut pian kolme kuukautta, ja vuonna 1860 valmistuneen vierastalo Bergvikin edustalle on ilmestynyt terassialue eli rantabaari, jonka pöytien ääreltä voi katsella auringonlaskua tai kuikuilla, näkyykö kivien päällä kotihylkeeksi nimettyä kaveria, joka ilmestyy pintaan yleensä laivareittien läheisyydessä.

Jos vähän pinnistelee, aaltoihin voi kuvitella mielessään 1800-luvun kalastajat, joille tarinan mukaan nykyinen vierastalo edusti aikoinaan torppaa. Nyt samojen seinien sisällä voi siemailla viiniä tai tutustua Tiina Melingin taiteeseen kahvikupin äärellä.

– Emme ole tehneet sisätiloissa mitään muuta kuin kalustaneet rakennukset. Ei tänne tuosta vaan voi ruveta mitään kukkatapettia seinälle laittamaan. Kaikki pitää ensin hyväksyttää kaupungilla, Kati kertoo.

Seuraavaksi odotellaan kaupungin toimesta pian alkavaa julkisivumaalausta. Katto on jo maalattu. Miljöössä tapahtuu lokakuun loppuun saakka, minkä jälkeen vauhti hidastuu hetkeksi.

Kuluneen kesän aikana pihapiirissä on muun muassa järjestetty talkoita, pidetty ulkokirppiksiä, joogattu, syöty rapuja, kuunneltu musiikkia ja vuokrattu sup-lautoja.

Sekä rakennukset omistavan Helsingin kaupungin että yrittäjäparin visio on se, että Villa Wuorion miljöö tulee tutuksi mahdollisimman monelle kaupunkilaiselle. Se tarkoittaa sitä, että pihapiiri on avoin, ellei paikalle ole kannettu yksityistilaisuudesta kertovaa kylttiä. Lähiruokaa arvostava Kati aikoo panostaa etenkin paikan ruokapuoleen, kun Samu puolestaan satsaa siihen, että huvilan tiluksilla pääsee nauttimaan livemusiikista.

Kesäaikaan rakennuksia voi vuokrata yksityistilaisuuksiin, kuten häihin tai kastejuhliin. Talven varalle suunnitteilla on ainakin latukahvila – talviuintia ja saunaa unohtamatta.

– Kuka tahansa on tervetullut ehdottamaan meille, mitä täällä pitäisi järjestää. Alue mahdollistaa monenlaista toimintaa, yrittäjäpari muistuttaa.

t

Ollaanko kavereita? Tilaa kaverikirjeemme ja kuulet ensimmäisenä, mitä idässä tapahtuu.