Vuosaarelainen sauna-aktiivi Jyrki viihtyy löylyissä miltei päivittäin

Kuumassa saunassa parannetaan maailmaa, viljellään huumoria ja rentoudutaan. Vuosaaressa asuvalle Jyrki Korhoselle saunominen on elämäntapa, joka lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

On monta tapaa heittää löylyä. Jos Vuosaaressa asuva Jyrki Korhonen, 55, saa valita, hän valitsee todennäköisesti tippatyylin. Se tarkoittaa sitä, että kiukaaseen heitetään pieni määrä vettä tasaiseen tahtiin niin pitkään kunnes kaikki saunojat lähtevät ulos. Muitakin tyylejä on. Jotkut ravistelevat purkkia, jossa on noppia. Niiden silmäluku kertoo, montako kauhallista kiukaaseen heitetään.

–Pokerilöylyissä saa korottaa. Joku voi esimerkiksi sanoa, että pannaan kaksi paremmaksi. Spurgulöylyissä kauha kiertää, ja silloin voi heittää tai olla heittämättä, Jyrki kertoo.

Hän kuuluu miesjoukkoon – Nordsjö Bastuklubbeniin – joka istuu lähes vuoden jokaisena iltana kello 17.00 jälkeen Vuosaaren uimahallin saunassa. Siinä, jonka ovessa varoitetaan kuumuudesta. Sen vuoksi moni käy ovella vain kääntymässä, vaikka vakituisten istujien vinkkelistä mittarilukeman on ehdottomasti oltava 100 asteen paremmalla puolella. Silloin kuumasaunalaiset pysyvät tyytyväisinä, eivätkä löylyt ole iholle liian polttavat. Kun saunan lämpötila on optimaalinen, löylyä ei tarvitse heittää koko ajan, vesihöyry ei peitä näkyvyyttä ja happea riittää.

–Meistä puhutaan ihan yleisesti, että nyt ne hullut taas tulevat. Oikeasti haluaisimme saunan vielä vähän kuumemmaksi, mutta kiuasvalmistaja on ilmoittanut, että kiukaan maksimi on 95 astetta.

Tiivis saunayhteisö

Jyrkin mukaan nykyinen saunaporukka on kokoontunut uimahallissa epävirallisesti vuodesta 2018 lähtien. Ryhmä tiivistyi vähitellen, kun lauteilla alkoivat istua samat kaverit päivästä toiseen. Tällä hetkellä muutaman kymmenen hengen saunojajoukkoon kuuluu erilaisia ihmisiä nosturinkuljettajista lainoppineisiin. Osalla on ollut elämän varrella päihdeongelmia.

Lauteilla ei kuitenkaan kysellä taustojen tai titteleiden perään, eikä saunakerhoon pääsy edellytä muuta kuin uimahallin sääntöjen noudattamista ja ennen kaikkea sitä, että viihtyy kuumassa saunassa. Sanomista tulee lähinnä silloin, jos joku yrittää lauteille uimahousut päällä tai ilman suihkussa käyntiä. Hyviin tapoihin kuuluu muun muassa se, että omista löylyistään ei saa karata. Jos niin sattuu käymään, löylyn heittäjälle saatetaan antaa lahjaksi puolen vuoden löylynheittokielto ja kauha, jossa ei ole pohjaa.

Pääsääntöisesti lauteilla kuitenkin heitetään vitsejä, ylläpidetään tilannekomiikkaa ja kisaillaan leikkimielisesti. Tunnelma on niin letkeä, että se houkuttelee monesti paikalle uteliaita silmäpareja myös muista kulttuureista. Kaikki eivät kuuman saunan päälle ymmärrä. Kerran lauteille istahti iäkkäämpi mies, joka ihmetteli, miksi kauhan varressa ollut Jyrki ei heittänyt löylyä vähään aikaan. Hetkeä myöhemmin samalla kaverilla tuli kiire suihkuun.

Viimeiset kymmenkunta vuotta hierojayrittäjänä Vuosaaressa työskennellyt Jyrki kertoo, että saunassa annetaan tilaa persoonille. Hän on löytänyt lauteilta jopa useita asiakkaita itselleen.

–Yhteisömme on veljellinen. Autamme toisiamme, jos on ongelmia tai huolia. Joku joskus sanoikin, että ei tarvitse mennä psykologille, kun voi tulla lauteille, jossa on aina paikalla monta psykologia.

Kaupungin kuumin julkinen sauna

Uimahallin lauteilla on otettu kantaa niin päivän politiikkaan, uskontoon kuin uimahallin uutisiin. Viime kesänä elettiin Jyrkin mukaan haastavaa aikaa, kun uimahallin kuuman saunan kiuas ei toiminut. Saunakerhon jäsenistössä se näkyi ärtymyksenä ja vihana. Ihmisten hyvinvointia koeteltiin. Jyrkin mukaan Vuosaaren kuumalla saunalla on monelle iso merkitys, sillä siellä pääsee kaupungin kuumimpiin julkisiin löylyihin. Vastaaviin lämpötiloihin ei ylletä kuulemma edes Helsinginkadun kupeessa.

–Saunan hyvinvointivaikutuksia ei pidä aliarvioida. Kaupungin pitäisi tukea voimakkaammin kuuma sauna -kulttuuria, joka on vaarassa hävitä. Jos kuumaa saunaa ei ole, yhteisö kuolee. Monta yhteisöä on jo kadonnut.

Aktiivisaunoja tietää, mistä puhuu. Jyrki kertoo, että sauna näytteli aikoinaan vahvaa roolia myös hänen isänsä elämässä. Vuosaaren saunayhteisöön kuuluu yhä jäseniä, jotka saunoivat myös vanhemman polven Korhosen seurassa. Perinne kuumissa löylyissä istumisesta jatkuu nyt isältä pojalle, joka isänsä tavoin kunnioittaa vanhaa kansanperinnettä. Oleellinen osa saunakokemusta on se, että löylyjen jälkeen pulahdetaan kylmäaltaaseen. Ilman sitä saunomiseen ei ole yhtä suurta motiivia.

–Kylmä-kuumahoidon jälkeen on rento olotila, ja samalla palautuu työpäivästä.

Jyrki ei ole ainoa, jolle saunan ja altaan yhdistelmä kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Saunakerhon vanhimmat jäsenet ovat olleet eläkkeellä jo vuosia, nuorimmat eivät ole vielä aloittaneet edes koulua. Alalauteilla istuu toisinaan lapsia, jotka seuraavat paikalle vanhempiensa jalanjäljissä. Vuosien varrella yhteisöstä on myös kuollut ihmisiä. Kun niin käy, henkilön muistoa kunnioitetaan saunasta käsin.

–Silloin heitämme muistolöylyt, ja jokainen saa kertoa jonkun henkilökohtaisen muiston.

Tampereen Nekalassa lapsuutensa viettänyt itähelsinkiläinen kertoo, että jo hänen varhaisimmat saunamuistonsa liittyvät yleisiin saunoihin, joita oli vielä 1970-luvulla huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Kun Jyrki oli pieni, saunaan mentiin sukulaisten ja perheen kanssa. Monesti lapsille tarjoiltiin makkaraa ja virvotusjuomia. Mitä tarkkaavaisemmin kuunteli, sitä paremmat tarinat sai kuulla – aivan, kuten Vuosaaressa nyt.