Eastonissa 24/7 – yöelämää introverteille
Mitä kauppakeskuksessa tapahtuu yön pikkutunteina? Vietimme yön Eastonissa ja otimme asiasta selvää.
Olemme päättäneet viettää yön retkiautossamme Eastonin parkkipaikalla. Siksi suuntaamme ensimmäisenä Puuiloon, jossa vaihdamme kaasukanisterin uuteen. Näillä pakkasilla olisi ikävää huomata kaasun yön pikkutunneilla loppuneen, minkä jälkeen auto muuttuisi nopeasti jääkaapiksi.
Koska automme ei mahdu parkkihalliin, pysäköimme sen keskelle ulkoparkkista. Kahdeksan aikaan illalla tilaa on hyvin. Ei ole ihme, että pakkasella lämmitetty parkkihalli houkuttelee enemmän.

Emme itsekään jää autoon pidemmäksi tovin, vaan suuntaamme Mustin ja Mirrin (herkkuja koiralle!) kautta alakerran Pho Khang Vietiin illalliselle. Ravintolasta saa hyviä riisi- ja nuudeliannoksia ja mainiota pho keittoa, mutta sen listalta löytyy myös erikoisuuksia, joita kannattaa kokeilla. Tällä kertaa testasin Bún Cá Cay -kalanuudelikeiton, joka kuuluu Haiphongin alueen erikoisuuksiin.

Keitosta löytyi rapukakkuja ja kokonaisia pikkukaloja, jotka ovat marinoitu ja paistettu. Keiton liemi oli todella aromaattinen ja siinä on juuri sopivasti tulisuutta, eli aika paljon. Kannattaa testata! Myös kumppanini kehui tulista kanaansa sellaiseksi, että raavaskin mies saa annoksesta vatsansa täyteen.
Eastonin keskikerroksen liikkeet ja ravintolat sulkevat ovensa viimeistään kymmeneltä, jolloin Eastonin ja Itiksen välillä kulkeva Hansakäytävä on yhä vilkkaassa käytössä. Käytävällä liikkuu hilpeän oloisia nuorisoporukoita; joista joku poikkeaa vessaan, joku ehtii vielä napata eväät mukaansa.
Muiden liikkeiden suljettua kellon ympäri palvelevassa K-Citymarket Eastonissa tehdään vielä viikonlopun ruokaostoksia, mutta väkeä on huomattavasti vähemmän kuin pari tuntia sitten.

Villiä menoa parkkipaikalla
Koska olo tuntuu mukavasti ravitulta, päätämme vetäytyä autolle lepäämään. Ympärillämme on hiljaista, mutta Eastonin kiiltävistä seinistä heijastuva punainen valo loistaa sisään pieneen majaamme.
Yhdentoista maissa havahdumme auton turbomoottorin repivään meteliin ja huomaamme pärinäpoikien ajavan rallia ympärillämme. Etuvalot osuvat makuuhuoneeseemme, kun punainen urheiluauto huudattaa moottoriaan pyörät sutien ja kaahaa ringissä ympärillämme. Pelkäämme sen tulevan kyljestä sisään, mutta onneksi pyörät pitävät.
Yksi autoista asettuu parkkiin meitä vastapäätä ja suuntaa valonsa majaamme. Se tuntuu aggressiiviselta tungettelulta. Koitan kostoksi kuvata heitä, mutta kirkkaat valot eivät tee kuville oikeutta.
Pian kaaharit poistuvat paikalta ja rauhamme palaa.

Rentoilua ja yöostoksia
Kellon lyödessä puolta yötä kuuntelemme kauppakeskuksen äänimaisemaa kassoja vastapäätä asetetuista hierontatuoleista – miten ihanaa makoilu niissä onkaan! Muutamalla eurolla saa kymmenen minuutin hieronnan, jonka aikana kyytiä saavat jumit niin niskassa kuin selässäkin. Lisäksi laite puristelee napakasti reisiä ja pohkeita.
Kun nirvana päättyy, on pakko iskeä lisää rahaa koneeseen. Etenkin kipeää niskaani ja kallonpohjaani kone osaa painella lähes oikean hierojan ottein.
Yöllä kaupassa tehdään nopeita impulssiostoksia. Ne mahtuvat kärryjen sijaan ostoskoriin tai vaikka käteen. Nuoret miehet poikkeavat hakemaan pari juomaa. Mieskaksikko tuli hakemaan maitoa loppuneen tilalle.
“Tulimme nyt, koska kauppa on auki”

”Tulimme nyt, koska kauppa on auki”, kuuluu simppeli selitys.
Puolen tunnin päästä sisään astelee poikaporukka, joka kertoo kaipaavansa kaupasta sipsejä ja limua – ja sitten äkkiä eteenpäin!
Koska asiakkaat ovat harvassa, yksi kassa riittää hyvin. Siinäkin myyjä ehtii hyvin kasata laatikoita ja jutella vartijoiden kanssa asiakkaita odotellessaan. Pääasiassa yöllä keräillään verkkotilauksia, täytellään hyllyjä ja puretaan kuormaa, siivotaan ja järjestellään. Tehdään kaikkea sellaista, mitä ei päivällä ehdi.

Joillekin yö on päivä
Yöllä kirkkaasti valaistun myymälän käytävillä on avaraa, lähes aavemaista. Hissimusiikki soi. Tuntuu oudolta olla ainoa ihminen suurella osastolla kosmetiikkapurkkeja pyörittelemässä. Mietin, katsooko joku minua juuri nyt jostain kamerasta. Ihmetteleekö hän mitä täällä teen?
Päivällä arkinen hälinä ja ihmispaljous piilottavat massaan, jossa kävijöitä riittää joka junaan. Harva kiinnittää suuremmin huomiota.
Mutta monia hälinä ja ihmispaljous myös kuormittavat. Jos haluaa hifistellä tuotteita, puntaroida ostoksiaan tai sovittaa vaatteita rauhassa, on yö siihen hyvää aikaa.
Yöaukioloajat palvelevat erityisesti vuorotyöläisiä, joille yö on kuin päivä ja päivä yö. Moni heistä hakee kaupasta eväitä ennen vuoronsa alkua ja ehkä useamman päivän ostokset aamuyöllä töistä päästyään.

Etenkin pakkasöinä kauppakeskus voi houkutella myös yön kulkijoita lämmön äärelle. He saattavat viipyä vessassa tavallista pidempään tai yrittää levähtää hetken penkillä tai eteisessä.
Työvuorossa olevan Robinin mukaan yö on ollut rauhallinen. Usein on rauhallista, mutta monenlaista voi silti tapahtua, ja usein tapahtumat etenevät tosi nopeasti. Valppaana pitää siis pysyä.
Rauhallisina hetkinä Robin juttelee myyjien ja kollegoiden kanssa pysyäkseen pirteänä. Ison kohteen etu on, että kollegoita on. Etenkin kiireisten vuorojen jälkeen tapahtumia on hyvä purkaa kollegoiden kanssa.

– Yövuoroja on kiva tehdä, mutta niistä palautuminen on usein hankalaa. Valvotun yön jälkeen on vaikea mukauttaa rytmi normaaliin.
Salil eka ja vika
Kaupan lisäksi Eastonissa palvelee kellon ympäri myös kuntosali, jossa ei yöllä tarvitse jonottaa laitteisiin. Kun klikkaan sisään Fitness 24/Sevenin ovesta kahden aikaan, salin ainoa asiakas rullaa juoksumatolla musiikkiinsa syventyneenä.


Jos treenin jälkeen alkaa hiukoa, saa viereisestä King Kebabista ruokaa viikonloppuna puoli neljään saakka.

Puoli kolmen ja kuuden välillä kauppakeskuksessa on kaikkein hiljaisinta. Öisin pääsisi kyllä pesemään pyykkiä, mutta nyt siellä ei näy ketään. Myös parkkihalli on tyhjentynyt. Lakaisukoneet putsaavat lattiaa kurasta ja lumesta valmistaen kauppakeskusta uuteen päivään ja uusiin kohtaamisiin.

Yön jälkeen valkenee taas aamu. Sen voi aloittaa vaikka aamukahvilla ja jäätelöllä Wasabi Sushissa, joka remontin jälkeen näyttää entistä kivemmalta.
Anna Väre
Anna Väre on vapaa toimittaja, copywriter ja Eastorin toimituspäällikkö, joka Hyllyjen välissä -blogissaan kohtaa ihmisiä ja ilmiöitä Eastonissa ja sen ympärillä. Minun reseptini -juttusarjassa sukelletaan annosten ja asioiden ytimeen ja jaetaan vinkkejä parempaan arkeen.