Hevosen selässä murheet kaikkoavat

Laajasalon Kaitalahdessa asuva Tanja Hakuli, 46, hurahti ratsastamiseen jo pikkutyttönä. Nykyään hän ratsastaa viikoittain Karlvikin ratsastuskoulussa Itä-Helsingissä.

Ensin tulee vastaan pitkä tie ja Östersundomin kartano, sen jälkeen metsämaisema ja hevostalleja. Itä-Helsingissä sijaitseva Karlvikin ratsastuskoulu on purevan pakkasen kuorruttama, kun Tanja Hakuli, 46, astelee tutun hevosen karsinan eteen. Vastassa on puoliverinen ruuna, Mikko.

– Miehelläni on sama nimi, Tanja nauraa.

Hänen kohdallaan ratsastusharrastus sai alkunsa jo ala-asteiässä Kymenlaaksossa. Silloin tallille mentiin kaverin kanssa, ei yksin. Jo ensimmäisen talutustunnin jälkeen oli selvää, että laji tuntui omalta – hevoset veivät mennessään. Sen seurauksena harrastaminen muuttui aktiiviseksi, ja pian Tanja nähtiin tallilla vähintään kolme kertaa viikossa.

–Lempihevoseni oli Daniel -niminen suomenhevonen. Siinä oli haastetta.

Samanlaista haastetta tuntuu olevan Mikossa, joka yrittää lähteä karsinastaan ennen kuin sen riimunnaru on kiinni. Vapaudenkaipuuta ja energiaa on tänään ilmassa. Kauempana toinen ori on jotenkin onnistunut livahtamaan tarhan väärälle puolelle. Metsään asti se ei kuitenkaan ennätä, sillä paikalle osunut Vilma Petrelius tietää, miten persoja hevoset ovat herkuille. Hetken päästä ohi kävelee tyytyväisen näköinen ori, joka rouskuttaa porkkanaa suussaan.

Episodi todistaa sen, että tallilla jokainen päivä on erilainen. Aina sattuu ja tapahtuu. Se on yksi syy, miksi Tanja viihtyy lapsuudestaan tutun lajin parissa edelleen. Siitä huolimatta, että välissä oli kuulemma ikuisuudelta tuntuva tauko. Se kesti vuosia.

–Siinä kävi vähän klassisesti, Tanja hymyilee.

Kun yläaste koitti, kaikki muu alkoi kiinnostaa nuorta naista vähän enemmän kuin ratsastaminen. Vuodet vierivät ja paikkakunnat vaihtuivat. Tanja opiskeli, teki töitä, perusti perheen ja muutti Jyväskylään. Vuosia oli mittarissa suunnilleen 28 ennen kuin kutsu vanhan tutun harrastuksen pariin taas kävi.

–Eräs kaverini on islanninhevoshullu. Hän sai minut houkuteltua niiden hevosten pariin. Ratsastin islanninhevosilla yli viisi vuotta, ja sitä kautta aloitin ratsastamisen uudestaan.

Sillä, kavionjälkien koristamalla tiellä, ollaan edelleen. Kun Tanja muutti kolmisen vuotta sitten perheensä kanssa Laajasaloon, uusi talli oli löydettävä hyvien liikenneyhteyksien päästä. Karlvik osoittautui sopivan kokoiseksi paikaksi, jonne hurauttaa autolla Kaitalahdesta alle puolessa tunnissa.

Riskialtis mutta suosittu laji

Loimet päällä ulkoilevat hevoset katselevat vierestä, kun Tanja taluttaa Mikkoa ympäri tallimiljöötä. Jos tarkkoja ollaan, silmäpareja on täällä yli 30, mutta hevosten lukumäärää on mahdotonta laskea lennosta. On poikkeuspäivä, sillä maneesin tai maaston sijaan ratsukko suuntaa pihalle poseeraamaan haastattelun kuvia varten. Mikko kurkottelee heinäpaalia kohti heti, kun pysähdymme paikoillemme. Kylmyys ei näytä häiritsevän sitä lainkaan. Toisin kuin meitä ihmisiä.

–Varpaat paleltuvat aina ensimmäisenä. Eilen olin täällä aamutunnilla 20-asteen pakkasessa ja mietin, onko tässä mitään järkeä, Tanja nauraa.

Järkeä tai ei, ratsastusharrastus vetää puoleensa harrastajia magneetin tavoin. Vaikka lajia pidetään tapaturma-alttiina, korona-aikaan talleilla on sentään saanut ravata ja laukata turvavälien kera. Suomen Ratsastajainliiton mukaan maastamme löytyy tällä hetkellä noin 160 000 ratsastusharrastajaa, ja lähes joka viides 10–18-vuotiasta tytöistä käy talleilla säännöllisesti. Kahden lapsen äitinä Tanja tietää, että harrastusinto voi periytyä.

–Tyttäreni aloitti ratsastuksen jo 7-vuotiaana. Nyt hän käy täällä samalla tallilla. Taitaa olla sukurasite.

Tanja kertoo, että hän on tyttärensä tapaan kokeillut muitakin lajeja vuosien saatossa, mutta riskeistä huolimatta eläimet ja ulkoilma tuntuvat kaikista omimmalta kombolta ympäri vuoden. Myös sellaisina päivinä, kun on pimeää, märkää ja saappaat kurassa. Onneksi Karlvikin ratsastuskoulusta löytyy hiljattain valmistunut maneesi, jossa ratsastustunnit sujuvat niin sateessa kuin tuulessa.

–Ulkokenttä jäätyy helposti, mutta maneesi toimii säästä riippumatta, Tanja kertoo.

Hänellä on kokemusta myös siitä, kun hevonen liukastuu. Silloin ei sattunut yhtä pahasti kuin kuutisen vuotta sitten, jolloin Tanja putosi hevosen selästä maahan. Eläin pelästyi ja nousi pystyyn, jolloin ratsastajan tasapaino petti. Vaikka mitään ei murtunut, kului useampi kuukausi ennen kuin Tanja pääsi takaisin ratsastamaan.

–Joko hyväksyt lajin vaarat ja ratsastat niistä huolimatta tai sitten et ratsasta. Silloin hevosia voi esimerkiksi käsitellä maasta käsin tai talutella.

Elämäntapana hevoset

Jos mielii ratsastusharrastuksen pariin, kannattaa soittaa paikalliseen ratsastuskouluun ja kysellä lisätietoa mahdollisuuksista. Tanjan mukaan harrastamisen voi aloittaa myös matalalla kynnyksellä, ja esimerkiksi kypärän ja muut varusteet voi yleensä lainata tallilta. Aloittelijan on kuitenkin syytä varautua siihen, että suosituimmille alkeiskursseille saattaa olla tunkua.

Tanja muistuttaa, miten fyysinen ja sosiaalinen laji ratsastus on. Toisin kuin toisinaan luullaan, harrastus on paljon muutakin kuin hevosen selässä istumista. Ennen kuin tunti alkaa, eläin on valmisteltava kuntoon. Käytännössä se tarkoittaa yleensä hoitotoimenpiteitä harjauksesta kavioiden putsaamiseen sekä hevosen varustamista ratsastuskuntoon. Se ottaa oman aikansa. Ei ihme, miksi talleilla käyviä ihmisiä yhdistää muun muassa rakkaus eläimiä kohtaan.

– Eläimet ovat se suurin syy, miksi ratsastan. Toisena tulee se, että saan olla ulkona. Kun lähtee ratsastamaan, työstressi unohtuu kokonaan.

Hymyilemättä ei voi olla silloinkaan, kun vastaan köpöttelee pieni ja matala Hani-poni. Petrelius sanoo leikkisästi, että se on kuin lihava kultainennoutaja. Näky on eittämättä hurmaava. Vieressä olevat suomenhevoset tuntuvat pikkuponiin nähden valtavilta.

Karlvikissa riittää katseltavaa. Vaikka Tanjalla ei enää ole ratsastuksen suhteen samanlaisia tavoitteita kuin nuorempana, hän pitää lajia elämäntapana. Hevosista tuntuu olevan mahdotonta päästää kokonaan irti.

–Joka vuosi olen lopettamassa, mutta taas olen varannut jo kevääksi tunnit.

Tutustu Eastonin Puuilon hevostarvikevalikoimaan tästä.

 

Haluatko kuulla lisää Itä-Helsingin ilmiöistä ja tapahtumista. Tilaa Kaverikirjeemme tästä! 

Jenna Lehtonen

Jenna Lehtonen on itähelsinkiläinen toimittaja ja valokuvaaja, joka pitää ihmisistä, jotka erottuvat tapetista. Itä-Helsinki -sivustoa päätoimittava Jenna tuottaa Eastonille Summeri soikoon -juttusarjaa, jossa hän vierailee ihmisten kodeissa.

Aiheeseen liittyen

Viimeistele piha kesäkuntoon. Älä unohda puuöljyä ja metalliharjaa

On aika laittaa terassi kuntoon ja antaa sammaleille kyytiä.

Summeri soikoon!
13.05.2022

Tällaista on työ Eastonin Hesburgerissa

Miia kuvailee työyhteisöään värikkääksi. Mukaan mahtuu monenlaista persoonaa.

Summeri soikoon!
28.04.2022

Kassan arki vaatii impovisointia. Tällaista on myyjän työ Eastonin K-Citymarketissa  

K-Citymarketissa työskentelevä Anniina selviää hymyllä ja kekseliäisyydellä haastavistakin asiakaspalvelutilanteista.

Summeri soikoon!
17.03.2022

”Suomessa on kissakriisi ja haluan saada sen kuriin” – Kontulan Katja auttaa kissoja, jotka etsivät uutta kotia

Eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisena toimiva Katja elää seitsemän kissan kanssa Kontulassa.

Summeri soikoon!
11.03.2022

Info

Sitä itää -kanta-asiakkuusohjelman säännöt

Sitä itää on Suomen yhteisöllisin kanta-asiakkuusohjelma, joka ilahduttaa yksilön sijasta kokonaista yhteisöä. Jokainen kampanja-ajan asiointikerta Easton Helsingissä kerryttää Sitä itää -pottia, jolla sponsoroidaan äänestyksessä valittua itähelsinkiläistä kehityskohdetta. Sellainen voi olla vaikkapa paikallinen tapahtuma, paikka tai yhteinen toiminta. Parempi Itä-Helsinki ostos kerrallaan!

Sitä itää -kanta-asiakkuusohjelman kautta Easton sponsoroi yhteensä kahta kohdetta vuodessa, ja ne voivat olla summaltaan 1000–3000 €. Sitä itää -kohteiden valinta ja lopulta sponsorointi rakentuu kolmen eri vaiheen ympärille: 1. Ehdota 2. Äänestä 3. Asioi. Kuka tahansa saa ehdottaa kehitysideoita, kunhan ne sijaitsevat Itä-Helsingin alueella. Sitä itää -kohteelle annettava tarkka summa määräytyy sen mukaan, kuinka paljon Eastonissa on kampanja-ajankohtana tehty yksittäisiä asiointikäyntejä.

Ehdota

Kuka tahansa voi ehdottaa itähelsinkiläistä kehityskohdetta Eastonin verkkosivujen kautta: www.eastonhelsinki.fi/sitäitää. Kohde-ehdotuksia kerätään erillisinä kampanja-aikoina. Ehdotetut kohteet moderoidaan asiattomien julkaisujen eliminoimiseksi ja julkaistaan sivustolla muutaman päivän aikana ehdotuksen jättämisestä. Eastonilla on oikeus jättää kohde julkaisematta, mikäli se kokee sisällön asiaan sopimattomana.

Easton tekee ehdotetuista kohteista esivalinnan seuraavaan vaiheeseen. Valinnan kriteereinä ovat:

  1. Kohde on toteutettavissa kuvatulla summalla
  2. Kohteen toteutukselle on osoitettu selkeä toteuttava taho tai henkilö, ja tältä on saatu alustavasti suostumus hankkeeseen osallistumiselle
  3. Pyydetty kehityssumma vastaa toteutukseen tarvittavaa määrää
  4. Kohde sijaitsee Itä-Helsingin alueella
  5. Kohde auttaa kehittämään paikallista hyvää

Äänestykseen valitaan kolme kohdetta, joihin Easton ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti.

Äänestä

Eastonin esivalitseman kolmen kohteen välillä toteutetaan julkinen äänestys Eastonin verkkosivuilla: www.eastonhelsinki.fi/sitäitää. Äänestys on käynnissä kahden viikon ajan. Kuka tahansa voi käydä äänestysajanjakson aikana äänestämässä kohdetta yhden kerran. Eniten ääniä saanut kohde pääsee asiointivaiheeseen mukaan.

Asioi

Eniten ääniä saaneelle kohteelle kerrytetään pottia asioimalla Easton Helsingissä neljän viikon välisenä ajankohtana. Jokainen kampanja-ajankohdan aikainen asiointikerta kerryttää pottia saman verran, 1–5 senttiä. Mikäli tavoitesumma saadaan kasaan etuajassa, kerryttäminen lopetetaan aikaisemmin. Jos summasta ei täyty tarpeeksi kohteen toteutumiseen, kampanja ei toteudu.

Summan antaminen kohteille

Varsinainen tuki menee Eastonin markkinointibudjetista sen mukaan, montako asiointia Eastonissa on ajankohdan aikana tehty, eli yksittäisestä ostoksesta ei mene suoraan rahaa kampanjaan.

Äänestyksen voittaneesta kohteesta tehdään Sitä itää -kampanjan jatkomarkkinointia varten lyhyt video tai haastattelu sekä toteutuneesta kohteesta otetaan kuvia. Osa kohteista tulee olemaan esillä Eastonissa sijaitsevassa Sitä itää -galleriassa. Keskolla ja Easton Helsingillä on oikeus hyödyntää Sitä itää -kampanjan aikana tuotettuja materiaaleja muussa markkinoinnissaan.

Kohteeksi valittu kehityskohde tulee toteuttaa kahden kuukauden kuluttua lahjoitussumman saamisesta ja toteuttajatahon on toimitettava suunnitelma sekä kuvat toteutuksesta Easton Helsingille.

Arvonnan säännöt

Arvonnan järjestää Kesko Oyj yhteistyössä Easton Helsinki -kauppakeskuksen kanssa.

 

Easton Helsingin Easton Bravuuri -arvonnassa voi voittaa 50 € -arvoisen K-ryhmän lahjakortin julkaisemalla kuvan omasta bravuuristaan Instagramissa ja lisäämällä kuvatekstiin kampanjan virallisen hashtagin #eastonbravuuri. Lahjakortteja arvotaan yhteensä 10 kpl. Arvonta järjestetään 11.9.–13.10.2017. Arvonta suoritetaan ja voittajat julkaistaan jokaisen viikon perjantaina klo 16. Kaikki perjantaisin 12.00 mennessä Instagrammissa julkaistut kuvat otetaan arvonnassa huomioon.

Osallistumalla arvontaan hyväksyt arvonnan järjestäjän säännöt:
1.Voidaksesi osallistua arvontaan Instagram-tilisi tulee olla julkinen. Arvonnan ikäraja on 13 vuotta. Easton Helsingin työntekijät eivät voi osallistua arvontaan.
2. Arvonnassa otetaan huomioon ainoastaan ne kuvat, jotka on julkaistu kampanja-aikana ja merkitty #eastonbravuuri-hashtagilla
3. Kuvan lähettäjällä tulee olla oikeudet kuvan lähettämiseksi arvontaan. Lähettäjällä on oltava suostumus sekä kuvaajalta että kaikilta kuvassa esiintyviltä henkilöiltä.
4. Arvonnan järjestäjällä on oikeus poimia Instagramista #eastonbravuuri-hashtagilla merkittyjä kuvia ja ohjata ne eastonhelsinki.fi-sivuston someseinälle. Kuvia ei käytetä Eastonin markkinoinnissa tai mainonnassa ilman kuvan ottajan lupaa.
5. Arvonnan voittaja julkaistaan Easton Helsingin Instagramissa: https://www.instagram.com/eastonhelsinki/. Mikäli voittajaa ei tavoiteta 10 päivän sisällä, arvonnan järjestäjällä on oikeus suorittaa voittajan valinta uudestaan.
6. Lahjakortin lunastamiseen sovelletaan lahjakortin sääntöjä. Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi.
7. Arvonnan järjestäjän vastuu rajoittuu näissä säännöissä mainitun palkinnon euromääräiseen arvoon. Arvonnan järjestäjä ei vastaa mahdollisista teknisistä syistä tapahtuneista virhearvonnoista, todetuista väärinkäytöksistä tai teknisestä toimimattomuudesta järjestäjästä tai yhteistyökumppanista riippumattomista syistä. Arvontasivu toimii useimmilla yleisin käytössä olevilla selaimilla.
8. Arvonnan sääntöjen lisäksi osallistujat sitoutuvat noudattamaan Instagramin käyttöehtoja. Instagram ei ole mukana arvonnan järjestämisessä.

Aukioloajat

ma–su 24h

 

Palvelut

Noutopiste

Lastenhoitohuone

Kierrätys

Esteettömyys

Julkinen liikenne

Eastonin K-Citymarketin ruuan noutopiste sijaitsee katutasossa, P1-kerroksessa. Tilaa tuotteet verkkokaupasta ja nouda ne kätevästi ostosten tai kotimatkan lomassa!

Lastenhoitohuone on remontin vuoksi toistaiseksi pois käytöstä.

Pullonpalautuspiste löytyy P2-kerroksen keskisisäänkäynnin yhteydestä. Rinki-kierrätyspiste löytyy Gotlanninkadun varrelta.

Taksin pysähdyspaikka sijaitsee katutasossa P1-kerroksen keskimmäisen sisäänkäynnin edessä. Invapysäköintipaikkoja löytyy runsaasti sisäänkäyntien välittömästä läheisyydestä.

Easton sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Itäkeskuksen metroasemalta pääset Eastoniin Hansasillan kautta tai esimerkiksi bussilla 97V. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Kauppakartanonkadulla sekä Meripellontiellä.

Löytötavarat

Löytötavaroita voit kysyä K-Citymarketin asiakaspalvelupisteestä.

 

Sulje