Idän Tyrni-Heinonen lupaa: vaikka Lada hyytyisi, on mehu priimaa!

Myllypurolainen Ville Heinonen vaihtoi vodkan tyrniin ja kehittelee nyt luomutyrnistä matea ja  kombutsaa. Idän oman superfood-hefen, Tyrni-Heinosen viestinä on, että vaikka elämässä olisi 99 muuta ongelmaa, mehusta homma ei ole kiinni.

Idän tyrnin päämaja sijaitsee Herttoniemen teollisuusalueella autoliikkeiden kainalossa. Ensimmäinen tapaamisemme peruuntuu, koska Tyrni-Heinosen oranssi Lada on juuttunut hankeen Myllypuron parkkipaikalla, mutta nyt se komeilee tien varressa lumeen hautautuneena.Viime syyskuussa Tyrni-Heinonen (kuvassa yllä) esittäytyi Facebookissa videolla, jossa hän diilasi supermarjaansa Ladallaan ympäri itäistä Helsinkiä. Videolla sähelsivät myös roihuvuorelaisen Notkean Rotan Rotta ja Rautaperse, joiden Itä-Helsingin hahmoihin ja stereotypioihin liittyvät tarinat lietsoivat idän räppiskeneä 2000-luvun alussa, jolloin pöhinä vielä tarkoitti sitä itseään.

– Idea videosta syntyi, kun mietimme Bassoradion perustaneen Jan Zapasnikin kanssa, että jos tyrni vaan olisi laitonta, menisi se täällä kaupaksi millä hinnalla millä hyvänsä, Tyrni-Heinosena tunnettu Ville Heinonen nauraa.

Odotuksena oli, että kaveriporukalla tehdyn videon näkisi ehkä pari tuhatta ihmistä, mutta muutamassa päivässä katseluja kertyi reilut 100 000.

– Lupasin videolla lupasin toimittaa pullon jokaiselle henkilökohtaisesti, joten ajoin Ladalla neljä viikkoa ympäri Helsinkiä ja olin ihan puhki. Ajatuksena oli vielä hioa brändiä, mutta suosion myötä oli pakko alkaa säätää saman tien.

Mehu päätyi ensimmäisenä Eastoniin

Idässä kasvaneelle ja tänne keskustavuosien jälkeen palanneelle Villelle Itä-Helsinki oli luonteva tukikohta myös tyrni-imperiumin kasvattamiseen. Nyt hän esittelee tilojaan ja intoilee, kuinka niihin voisi rakentaa pienen baarin, jossa asiakkaat voisivat hörpätä kupin kahvia tai shotin tyrnimehua, ja pelata vaikka erän flipperiä.

Aloitellessaan bisnestään kolmisen vuotta sitten, hän oli niin vakuuttunut luomutyrninsä ainutlaatuisesta mausta ja myyntipotentiaalista, että soitti ensitöikseen Eastonin K-Citymarketin ostopäällikkö Teija Lotvoselle ja tarjosi mehuaan myyntiin. Tuolloin tuotteella ei vielä ollut nimeä, saati brändiä, mutta Ville vakuutti ihmisten rakastuvan mehuunsa, kun vain pääsisivät sitä maistamaan.

– Tiesin, että ihmiset jäisivät terveyskoukkuun ensi kerrasta.

Eastonista aloittaminen tuntui luontevalta, sillä Ville työskenteli 16-vuotiaana Itäkeskuksen vanhan K-Citymarketin pullopoikana eli palautuspullojen lajittelijana. Työmahdollisuus aukesi, kun silloiset työntekijät jäivät kiinni tehtyään pulloilla 200 000 markan tilin kierrättämällä niitä takaovesta kavereidensa avulla palautuskoneen läpi hävyttömän monta kertaa.

Nyt Eastonin K-Citymarketin hyllystä löytyy 9:siä monessa muodossa: sokeroimattomana ja sokeroituna luomutäysmehuna, tyrnijauheena, -rouheena ja pakasteena. Eastonin menekin innoittamana tuotteita saa nykyään jo yli sadasta K-kaupasta.

Lada sai jäädä

Koska räpillä on aina ollut tärkeä paikkansa Villen sydämessä, lainasi hän sloganinsa Ice T:tä ja Jay Z:lta, ja teippasi I Got 99 Problems But The Juice Ain’t One -tekstin Ladansa takaikkunaan.

Ajatus oli, että auto voi olla huono, mutta mehu on varmasti kunnossa.

Tyylikkäämpäähän se olisi kuskata tyrniä Porchella, Tyrni-Heinonen ehti jo ajatella, mutta lopulta Lada sai jäädä koska ihmiset ihastuivat siihen niin vahvasti. Nostalgiaan taipuvaisissa 1200-mallin neuvostoautot herättävät lämpimiä muistoja, koska monen sedällä, enolla tai isällä on joskus ollut sellainen.

– Sain spuge-Ladani tonnilla, vaikka monet maksavat nappisilmistään viisikin tonnia. Sen jälkeen ideastani innostunut Loimaan kolarikorjaamo Oy veti auton ihan mintiksi pelkkien maalien hinnalla.

Tuotenimi 9 tarttui mukaan naistenlehtijutusta, joka listasi tyrnin yhdeksän terveysväittämää. Vaikka tyrniä ei saa niiden avulla markkinoida, marjan tiedetään sisältävän runsaasti C- ja E-vitamiinia, ravintokuituja ja elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Uusimpien tutkimusten valossa tyrnin on todettu auttavan erityisesti korkeasta kolesterolista kärsiviä, sekä edistävän sydämen ja verisuonten terveyttä.

Vaikka terveyspommina tunnettua tyrniä kasvatetaan ympäri maailmaa, on marjan suuremman suosion esteenä on ollut sen kirpeä maku. Saatuaan marjastaan ensimmäisen maistiaisen virolaisilta sähkömiehiltä, Ville tajusi Pärnun luomutyrnin olevan eri oksalta.– Venäläiset ovat risteyttäneet tyrniä jo satoja vuosia. Mies, jolta ostan marjani, kuuli Moskovan yliopistossa biologiystäviltään, että tyrnille ihanteellisessa maaperässä pohjavesi on 90 sentin syvyydessä ja samaan syvyyteen ulottuvat tyrnin juuret kastelevat sen avulla itse itsensä.

Myöhemmin kyseinen maanomistaja löysi Pärnun Tahkurannasta alueen, jossa olosuhteet ovat juuri tällaiset. Luomutyrnin vahvuus on, että marjan pystyy käyttämään ilman keittämistä, jolloin sen puhdas maku ja vitamiinit säilyvät paremmin. Nyt syksyinen sadonkorjuu työllistää Tahkurannassa koko kylän.

Koska nälkä kasvaa syödessä, tänä vuonna tyrnibisnestä on tarkoitus laajentaa lehdistä valmistettavaan teehen, Roihuvuoren virvoitusjuomatehtaan kanssa syntyvään tyrni-kombutsaan sekä tyrni-mateeseen. Oman, pian aukeavan verkkokaupan toimituksista vastaa vanhan koulukaverin kuljetusfirma.

Itä on täynnä rehellisiä roistoja

On hauskaa, että kaikki mukana olevat ovat jotenkin tuttuja.

– Itä on täynnä rehellisiä roistoja, jotka eivät kuseta, vaan tsemppaavat toisiaan. Lapsuuteni vuosista itä on muuttunut todella paljon, ja siellä missä Myllikässä ennen sovittiin isoista diileistä, käydään nyt sporttaamassa. Iso muutos on ollut myös positiivinen maahanmuutto.

Viimeisessä 15 vuodessa aikana ihmiset ovat oppineet elämään keskenään kulttuurieroista huolimatta. 

Hurjien vuosien jälkeen myös Villen oma elämä on löytänyt tasapainonsa, sillä neljä vuotta sitten hän raitistui ja laittoi elämäntavat uusiksi. Sen myötä hän on innostunut muun muassa pyöräilystä ja juoksusta idän upeissa maisemissa.

Päihteiden käyttö liittyi pitkään juhlimiseen, mutta sitten juhlat loppuivat, eivätkä viimeiset vuodet enää tuntuneet hyvältä.

Vaikka egolla on tapana vastustaa muutoksia, ja raitistuminen kyseenalaistaa identiteettiä, ei lopettaminen päätöksen jälkeen ollutkaan vaikeaa. Ville sanoo silti ymmärtävänsä lopettamisen hankaluuden silloin, kun kaikki rakennelmat romahtavat ja kaverit ympärillä ovat samassa jamassa.

– Itseäni tsemppasi eniten, että monet ystävistäni olivat laittaneet korkin kiinni jo aiemmin, ja näin heidän pitkästä aikaa hymyilevän.

Vaikka Tyrni-Heinonen toimii mielellään positiivisena esimerkkinä terveellisempää elämää tavoitteleville, ei hän halua aiheesta jeesustella.

– Kaikki eivät tarvitse raitistumista ja jos vaikka lihiksen kylkeen ottaa shotin tyrniä, on se jo hyvä askel kohti parempaa.