Juoksujalkaa uhmaikään
Murkkuikäisen koiran mielialat vaihtelevat, se suhtautuu maailmaan aiempaa epäluuloisemmin ja jumittaa puskassa kun pieni lapsi kaupan lattialla. Sitä ei kuitenkaan kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Love on aina ollut hyvä nukkumaan, mutta yöllä herään siihen, että se tassuttelee rauhattomasti ympäri asuntoa. Kun myöhemmin tulemme lenkiltä, Love parkkeeraa sohvan kulmaan ja roikottaa murheellisena päätänsä – ja kieltäytyy ruuasta! Siitä olisin tosi huolissani ellen vielä muistaisi, miten hirvittävää aikaa murrosikä oli itselleni. Varmasti se on sitä koirallekin.
Voi pientä tunteiden vuoristoradassa! Ulkona Love sinkoilee ympäriinsä tai jumittaa nähdessään roskapussin kadunvarressa. Kadut ovat täynnä mörköjä!
Oireilu konkretisoituu menkkojen, tai siis juoksujen alkamiseen. On älytöntä että koiralla puolukkapäivät kestävät yli kaksi viikkoa! Sinä aikana ehtii pukea muutaman kerran menkkapöksyt, joita Love tietenkin inhoaa ja repii ne jalastaan heti kun vapautuu pukemisprosessista. Ja lähtee sitten laukkaamaan ne suussa ympäri kämppää.
Ensimmäiset päivät menevät housujen kanssa taistellessa. Kokeilemme kahta mallia, timmejä pikkarihousuja, joihin pannaan side sisälle, sekä pestävää, kömpelöä kestovaippamallia, joka tarrakiinnityksineen toimii paremmin. Pikkuhousumalliin kuuluu nimittäin muovinen kiristyssolki, jonka Love pureskelee hetkessä palasiksi.
Housu-show kysyy kärsivällisyyttä, mutta lopulta Love tottuu tai kyllästyy. Joskus housut pysyvät jalassa jopa yli yön ja unohdan ottaa ne jalasta kun lähdemme aamupissalle. Se on tietenkin typerää.
Vaikka hajut kiinnostavat, uroskoiria kohdatessaan Love on lähinnä hämmentynyt saamastaan huomiosta. Kotiin päästessämme se tuijottaa taas eteerisenä ikkunasta ja käpertyy sitten kylkeeni niin lähelle kuin vaan pääsee.
Voi rakkaus.
Tunteellinen pikku-Love on myös superkova pusuttelemaan. Jos muut laumassa pusuttelevat, sen on päästävä mukaan ja nuoltava naamat märäksi.
Laske odotuksia
Moni on varoitellut etukäteen, että murrosiässä koira unohtaa kaiken jo oppimansa. Lenkillä Love onkin välillä ihan omissa maailmoissaan. Kun esimerkiksi pyydän sitä istumaan ennen kun ylitämme suojatien, saan jankata pyyntöä useamman kerran, koska näkökentässä on aina jotain paljon kiinnostavampaa; lintu, puolen kilsan päässä lähestyvä auto, kävelijä tai ilmassa lenteleviä lumihiutaleita.
Muutenkin Love on ulkona hieman varpaillaan. Kun sen näkee tai kuulee jotain erikoista, se jähmettyy hetkeksi ja miettii, miten asiaan tulisi suhtautua. Uskon, että mörköikä on ajanjakso, joka opettaa nuorta koiraa varomaan maailman uhkia. Lovella uteliaisuus kuitenkin yleensä voittaa ja kaikkia outoja juttuja on tutkittava lähempää.
Mustin ja Mirrin eläintenkouluttaja Kia Stenlundin mukaan koiran murrosikä alkaa 8-15 kuukauden iässä ja kestää muutamasta viikoista pariin kuukauteen. Nartuilla vaiheen käynnistävät yleensä ensimmäiset juoksut.
– Murrosikään kuuluu, että koira voi käyttäytyä eri tavalla kuin aikaisemmin, mutta omistajan ei pidä ottaa asiaa henkilökohtaisesti. Kyseessä on koiran kasvuun kuuluva ikävaihe, joka menee kyllä ohi, Kia kertoo.
Kia kehottaa suhtautumaan murkkuikäiseen koiraan ymmärtäväisen kärsivällisesti ja tarvittaessa alentamaan vaatimustasoa.
– Jos jokin ei suju kuten ennen, on turha jäädä jumittamaan, vaan helpottaa harjoitusta niin, että koira saa tarpeellisia onnistumisia. On myös ok pitää taukoa uuden opettelussa ja treenata tuttuja juttuja, kuten kontaktin ottamista, luokse tuloa ja luopumista eri ympäristöissä.
Itse treenaamme luoksetuloa metsässä ja jäällä, jossa häiriötekijöitä on vähemmän, mutta silti sopivasti. Tiellä kävellessä namipussi rapsahtaa auki jo katsekontaktista. Sen Love onkin jo hienosti oppinut.
Nakkia taskuun
Koiran huomion häiriintyessä hyvä keino on myös parantaa palkkioita. Tavallisten kuivanamien sijaan koiraa kannattaa palkita onnistumisesta nakinpaloilla tai muilla superherkuilla.
Lovelle paras palkkio niin sisällä kuin ulkonakin on riehakas vetoleikki, jota se rakastaa yli kaiken. Jos huomio on saatava pikaisesti, toimivat lenkillä apuna myös kepinpätkät – tai jättioksat – joista pieni hainaama innostuu suunnattomasti.
Pelkotilanteissa Kia opastaa kiinnittämään koiran huomion muualle tai antamaan sille aikaa lähestyä kohdetta omassa tahdissaan.
– Koiraa ei saa koskaan pakottaa lähestymään pelottavaa kohdetta. Jos se uskaltautuu itse lähemmäs, kannattaa sitä kehua ja rohkaista innokkaasti. Nameilla maanittelu sen sijaan saattaa vahvistaa koiran epävarmuutta.
Murrosikäisen kanssa kannata edelleen käydä eri paikoissa ja samalla jatkaa pennun sosiaalistamista.
– Nuori koira voi olla tässä vaiheessa epävarma muiden koirien seurassa ja siksi on hyödyllistä tavata rauhallisia, hyvin käyttäytyviä aikuisia koiria ja muistaa kehua koiraa, kun se käyttäytyy hyvin.
Anna Väre
Anna Väre on vapaa toimittaja, copywriter ja Eastorin toimituspäällikkö, joka Hyllyjen välissä -blogissaan kohtaa ihmisiä ja ilmiöitä Eastonissa ja sen ympärillä. Minun reseptini -juttusarjassa sukelletaan annosten ja asioiden ytimeen ja jaetaan vinkkejä parempaan arkeen.
