Onko Roihuvuoressa Itä-Helsingin aktiivisin pyöräyhteisö? Satumaan Dynamo auttaa ja opettaa pyöräilijöitä

Nuoruusvuosinaan Keski-Suomessa Petteri Nisula kulki kaikkialle autolla. Nykyään itähelsinkiläistynyt, roihuvuorelaisessa Satumaan Dynamo -pyöräily-yhteisössä vaikuttava perheenisä puhuu vahvasti pyöräilyn puolesta. 

Vasemmalla on työkaluseinä, oikealla pyöränkorjausteline ja edessä kymmenittäin mustia kumirenkaita. Petteri Nisula, 48, raivaa erilaisia menopelejä edestäni, jotta mahdun roihuvuorelaisen pyöräverstaan uumeniin kameroineni.

Olemme 1950-luvulla valmistuneen kerrostalon entisessä liiketilassa, jossa on kuulemma joskus toiminut niin pesula kuin eläinlääkäriasemakin. Nykyään tila toimii Satumaan Dynamo -nimisen pyöräyhteisön fillaripajana, työtilana ja yhteisenä olohuoneena.

Täällä, Roihuvuoren paraatipaikalla, kiristetään ruuveja, öljytään vaihteita, tarkistetaan renkaiden ilmanpaineita ja työstetään kaikenlaisia fillariprojekteja. Joskus ideat johtavat pyöräretkiin Itä-Helsingissä, joskus pyöränhuolto-opastukseen Roihuvuoren ostarilla. Avointen ovien päivää, eli Bike kitchen -tapahtumaa, on myös testattu.

– Rahasta emme tee mitään. Tänne voi tulla pyöränsä kanssa, niin me autamme, neuvomme ja opetamme. Kaikkeen löytyy tarvittavat työkalut, Nisula kertoo.

 Joka paikkaan pyörällä

Petterille pyöräily edustaa ennen kaikkea arkista ja ympärivuotista liikkumismuotoa, jossa siirrytään paikasta toiseen. Työmatkapyöräilyn lisäksi se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mies kuljettaa nuorimman tyttärensä tarhaan mieluummin perhepyörän kuin auton kyydissä. Ekologiset arvot ovat oleellinen osa elämää miehelle, joka on toiminut myös kansanedustajan avustajana ja eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä Vihreissä.

Vielä reilu 30 vuotta sitten Tikkakoskella varttuneen nuorukaisen matkanteko perustui enemmän autoiluun. Keski-Suomessa välimatkat olivat pitkiä. Kun Nisula muutti Helsinkiin opiskeluiden perässä, ajokortin luoma vapaudentunne vaihtui ensin joukkoliikenteeseen ihastumiseen, sitten perheenlisäyksen myötä alkaneeseen työmatkapyöräilyyn.

– Aloitin tietoisesti polkemaan mahdollisimman paljon. Sitä kautta kiinnostuin pyöräilystä enemmän. Vähitellen kiinnostus kasvoi, ja erilaiset harrastukset lisääntyivät. Lopulta huomasin, että ajauduin töihinkin pyöräilyn pariin.Viimeisten 10 vuoden ajan Nisulan työt ovat liittyneet tavalla tai toisella pyöräilyyn. Tällä hetkellä hän toimii pyöräliikenteen parissa projektipäällikkönä konsulttitoimistossa. Insinöörien kansoittamassa yrityksessä yleistä historiaa opiskellut roihuvuorelainen on poikkeus.

Historiaviehätyksen voi tunnistaa 1980-luvulta peräisin olevasta Miyata-pyörästä, joka sopii yhteen omistajansa klossikenkien kanssa. Nisula korostaa puheissaan pyöräilyn moniulotteisuutta ja lajin pitkää historiaa. Pyöräilykilpailuja on järjestetty jo 100 vuoden ajan, ja edelleen, yli 200 vuotta keksimisensä jälkeen, pyörä on monelle kaupunkilaiselle nopein ja kätevin kulkupeli.

– Moni voi yllättyä siitä, miten paljon mukavampaa Kehä ykkösellä on ruuhka-aikaan istua pyörän selässä kuin autossa.

Satumaanpolulla, Satumaan Dynamon valtakunnassa, liikkumisen asiantuntija on ollut mukana sen alusta lähtien, eli vuodesta 2014 alkaen.

Työmatkabussista pyöräileväksi yhteisöksi

Idea yhteisöllisestä pyöräpajasta syntyi alun perin polkien, sillä kaikki sai alkunsa paikallisten yhteisten työmatkojen tiimoilta. Kun Roihuvuoresta lähti aamuvarhaisella isompi pyöräseurue kohti keskustaa, letkaa alettiin nimittää työmatkabussiksi. Parhaimmillaan pyöräilevässä työmatkabussissa kulki yli 10 henkilön porukka, jolla oli ennalta sovittu reitti ja aikataulu. Osa hyppäsi kyytiin matkan varrelta, ikään kuin omilta pysäkeiltään.

– Koska tapasimme viikoittain, kehitimme samalla kaikkea muutakin tänne. Työmatkabussi loi muunlaistakin pyöräilyaktivismia. Tuloksena syntyi esimerkiksi tämä Dynamo.

Pyöräilyaktiiveille oli tärkeää löytää oma kokoontumispaikka. Muutama vuosi takaperin tilanne oli se, että kulkuvälineitä rassattiin milloin missäkin, joskus jopa keskellä olohuonetta. Kuten arvata saattaa, monen pyöräilijän perheessä moinen ei herättänyt kaikkien perheenjäsenten innostusta.

Kun sopiva liiketila myöhemmin löytyi, Satumaan Dynamon jäsenet saivat samalla ikioman pyöränhuoltopaikan. Pihdeistä, poljinavaimista ja vaijerinkatkaisijoista päätellen tila on tullut tarpeeseen. Nisula muistuttaa, että omaa pyörää kannattaa huoltaa säännöllisesti, jotta ajomukavuus ja turvallisuus säilyy.

– Se on vähän surullista, jos ostetaan parin vuoden välein marketpyöriä, joita ei huolleta lainkaan.

Roihuvuorelaisen pajan kautta on välitetty myös hylättyjä ja lahjoitettuja polkupyöriä muun muassa vastaanottokeskuksiin. Ei siis ihme, miksi ikkunan edessä riittää renkaita. Kun lajiin hurahtaa kunnolla, maantielle tarvitsee erilaisen pyörän kuin lapsen kuljettamiseen.

– Ennen vastustin ideaa pyöräilystä elämäntapana. Nyt olen tunnistanut sen, että vaatteita ostaessani mietin ensimmäisenä niiden soveltuvuutta pyöräilemiseen. Yhteiskuntatieteissähän elämäntapa määritellään pitkälti kuluttamisen kautta.

Pyöräilybuumi vaan kasvaa

Nisula kertoo, että hänen taloudestaan löytyy tällä hetkellä 14 pyörää, joista kuutta säilytetään perheen parvekkeella – turvallisuussyistä. Ainoastaan niin sanottuja arkipyöriä pidetään varastossa.

– Meillä on iso parveke. Tiedän ihmisiä, joilla on paljon enemmän pyöriä, pyöräilyaktiivi hymyilee.

Tulevalle kesälle hänellä on suunnitteilla maantiepyöräilyn lisäksi perheen yhteisiä pyöräreissuja kotimaassa. Etenkin saaristoreitit ovat Nisulan mieleen, mutta muistoihin on jäänyt myös esimerkiksi eräs pyörämatka Fiskarsin ruukkialueelle.

– Meillä oli yöpaikka Anskun kylässä, mutta poljimme sieltä Fiskarsiin katsomaan FEM -festivaalin esiintyjiä. Hämärä paluumatka mäkisessä maastossa on jäänyt mieleen. Näky oli maaginen, kun siellä ei ollut katuvaloja, ja yllä näkyi pelkkä tähtitaivas.

Tarina on esimerkki siitä, mitä pyöräilyn elämyksellisyys voi tarkoittaa. Satumaan Dynamo on vuosien varrella tarjonnut paikallisille retkiä, joissa pyöräily yhdistyy kulttuuriin ja Itä-Helsingin paikallishistoriaan. Idän kartanoita esittelevät reissut ovat suuntautuneet muun muassa Kulosaareen, Laajasaloon, Herttoniemeen ja Jollakseen. Ajatuksena on, että vastaavia pyöräretkiä järjestetään idässä myös jatkossa.

Pyörien myyntiä edistää tänä päivänä myös se, että monet työnantajat tarjoavat työsuhdepyöräetua. Nisulan mukaan pyörät ovat viime vuosina kehittyneet tekniikan ja monipuolisuuden osalta. Samaa tahtia on kehittynyt myös kaupungin pyöräilyinfra.

– Pyörämalleja on tullut valtavasti lisää. Ne sopivat entistä paremmin erilaisiin liikkumistarpeisiin. Samalla pyöräilystä on tullut helpompaa, vaivattomampaa ja turvallisempaa. Moderneilla sähköpyörillä ajaminen tuntuu kuin olisi jatkuvassa myötätuulessa.

Kauas on tultu päivistä, jolloin pieni keskisuomalainen poika opetteli ajamaan vihreällä Jupiterilla.

Petterin pyöräilytärpit Itä-Helsinkiin:

– Tullisaaren alue ja kesäravintola Palme de Pyy

– Kallvikinniemi

– Ramsinniemi

– Mustavuori ja Uutela

– Vartiokylän linnavuori

– Vuosaarenhuippu

 LUE LISÄÄ: Näin valitset itsellesi pyörän.

PYÖRÄ HUOLTOON: Pyörän huolto onnistuu kätevästi myös Eastonissa.