Viiniasiantuntija Nina Puotilasta, tietää, että laadukkaita viinejä löytyy myös Alkon alahyllyiltä

Puotilassa asuva Nina Jansson, 44, on työskennellyt viinien parissa yli 17 vuotta. Vaikka työ alkoholin maahantuontiyrityksissä on kuljettanut ympäri maailmaa, arkielämä on asettunut Itä-Helsinkiin. Viineihin Nina kehottaa suhtautumaan ennakkoluulottomasti, mielenkiinnolla ja jäykät säännöt unohtaen.

Kun Suomessa on pimeää, kylmää ja märkää, Nina Jansson, 44, on yleensä siellä, missä viinirypäleet viihtyvät. Ennen koronapandemiaa paikat olivat sellaisia, kuten Chile, Argentiina, Italia, Australia, Espanja tai Ranska. Nykyään Facebook muistuttaa Itä-Helsingin Puotilassa etätöitä tekevälle Ninalle siitä, missä kaikkialla hän on aiemmin ollut tähän aikaan vuodesta.

– Kaikki paikat, joissa viiniä tuotetaan, ovat aurinkoisia ja lämpöisiä. Työmatkani ennen koronaa ovat aina olleet mieluisia.

Vaikka juuri nyt ulkona ei voi hyvällä mielikuvituksellakaan kuvitella olevansa Toscanan auringon alla, Janssonin kodin tunnelmaa voi kuvailla samoin sanoin kuin sen asukas luonnehtii tuttuja viinimaita. Sisällä on vastaremontoidun kodin lämpöä, tarttuvaa hyväntuulisuutta ja koiranpentu, joka on juuri oivaltanut omistavansa hampaat.

Neljän kuukauden ikäinen Oliver (kuvassa alla) on emäntänsä mukaan ranskanbulldoggin ja pomerianin ”vahinkolapsi”. Tänään emme kuitenkaan aio puhua koirista, vaan viinistä, sillä Jansson sattuu työskentelemään viinien kategoriajohtajana alkoholin maahantuojalla.

– En usko, että osaisin tai edes haluaisin enää muuta työtä tehdä, lähes 20 vuotta viinien parissa toiminut Nina kertoo ja nappaa jaloissa pyörivän pennun syliinsä.

Nina on yksi niistä ammattilaisista, joiden kautta tiettyjen brändien viinipullot päätyvät Alkon hyllylle. Kilpailu alkoholimonopolin valikoimaan pääsystä on kova. Ennen kuin pullo päätyy kuluttajan saataville, sen on läpäistävä Alkon valikoimasuunnitelman haut ja tasting-tilaisuudet sekä täytettävä laadulliset vaatimukset.

– Alkon valikoimaan pääseminen on vähän sama asia kuin voittaisi Lotossa. Kun voitat, alkaa tuotteen markkinointi ja sen elinkaaren pidentäminen. Myös brändinrakennus ja myynninedistäminen jäävät maahantuojan vastuulle.

Siksi Nina työskentelee muun muassa viinien hinnoittelun, mainoskampanjoiden sekä etiketti- ja pakkausuudistusten parissa. Koska työ viinintuottajien kanssa on kansainvälistä, valtaosa kommunikoinnista tapahtuu englanniksi. Ulkopuolisin silmin homma saattaa toisinaan kuulostaa ja näyttää pelkältä matkustamiselta ja viinin lipitykseltä, mutta totuus on jotain ihan muuta.

Nina muistuttaa, että sosiaaliseen mediaan ei päädy kuin parhaat palat. Esimerkiksi tänään kategoriajohtajan päivä on mennyt Excelin, budjettilaskelmien ja koiranpennun pissalammikoiden siivousten parissa.

Tradenomista viinimestariksi

Vielä 2000-luvun alussa arki oli toisenlaista. Tradenomiksi kouluttautunut Nina työskenteli toisen alan tehtävissä ensin Englannissa, myöhemmin Ruotsissa. Vuonna 2004 koitti paluu Suomeen, ja sen myötä alkoi töiden etsintä. Sopiva pesti avautui alkoholin maahantuontiyrityksen markkinointikoordinaattorina. Vielä siinä vaiheessa Marjaniemeen muuttaneella Ninalla ei ollut alkoholialasta mitään kokemusta, mutta sillä ei ollut merkitystä, koska itse tuote – viini – oli niin kiinnostava, historiaa ja viljelyä myöten.

– Vuotta myöhemmin suoritin työn ohessa viinimestarin tutkinnon. Siitä se lähti. Ensimmäiset vuodet sanoin aina, ettei minulla ole tältä alalta mitään kokemusta. Nyt 17 vuoden jälkeen en ehkä enää sanoisi niin, Nina nauraa.

Alalle pystymetsästä tullut tekijä huomasi nopeasti, että häntä yhdisti kollegoiden kanssa samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja luonteenlaatu. Vaikka monilla työkavereilla oli ravintola-alan tausta, hyvästä ruoasta ja viinistä nauttivien joukkoon oli helppo sopeutua ilman kokin tai tarjoilijan papereita. Etsikkoaika oli lyhyt. Viinit veivät nopeasti mennessään, ja pian titteli vaihtui markkinointikoordinaattorista tuotepäälliköksi. Vuosikymmenet ovat vaihtuneet pitkälti viinien parissa, eikä loppua näy.

Ninalle kokemus on opettanut suomalaisesta viinikulttuurista ainakin sen, että myyntitilastojen kärjessä pärjäävät samat klassikkobrändit vuodesta toiseen. Harva valitettavasti uskaltaa kokeilla uutta, jos riskinä on se, että viikonlopun juomavalinta menee pieleen.

– Yritän aina rummuttaa tutuille uusia tuotteita. Minua harmittaa sellaisten ihmisten puolesta, jotka sanovat, etteivät he tykkää kuin vaikkapa punaviinistä. Maailma on kuitenkin pullollaan mielettömiä valkoviinejä, roseita ja kaikenlaisia kuohuvia.

Espoosta itään

Nykyään viini-Nina lempinimen saanut nainen tunnetaan kavereiden kesken tyyppinä, jolle voi lähettää kuvaviestejä Alkon hyllyjen välistä tai ulkoistaa jalkapalloporukan saunaillan juomatarjoilut. Nina on se, joka tunnistaa korkkivikaisen tai hapettuneen viinin tuoksusta ja se, joka tietää, että alle 10 euron ”kyykkyviinit” ovat hyvälaatuisia.

– Alkon valikoimassa ei ole kuin hyviä ja laadukkaita viinejä. Monopolista voi olla montaa mieltä, mutta sen ansiosta Suomesta löytyy viinejä eri alueilta ja eri hintaluokista. Vapailla markkinoilla valikoima on paljon suppeampi, Nina kertoo.

Toisin kuin voisi luulla FC Konnun Idän Helmien harrastejoukkueessa pelaava itähelsinkiläinen paljastaa, että häneltä ei yleensä saa suoraa vastausta siihen, mikä on parasta viiniä. Vastaus riippuu esimerkiksi vuodenajasta, ruokatarjoiluista, miljööstä ja omasta mielentilasta. Se mikä toimi kerran Italian auringonpaahteessa, ei välttämättä toimi samalla tavoin Suomen pakkasissa. Nina on sitä mieltä, että makuasioista ei voi kiistellä. Etenkään, koska viinien ja rypälelajikkeiden kirjo on niin valtava.

Nyt en siis ole kylässä viinisnobbailijan kodissa, josta löytyy kuratoitu valikoima keräilyharvinaisuuksia. Päinvastoin. Olen kodissa, jonka jääkaapista saattaa löytyä pullo valkoviiniä ja olohuoneesta keskimääräistä paksumpi viiniopus.

On vaikea uskoa, että Nina on asunut tyttäriensä kanssa Puotilassa vasta vajaa vuoden verran, koska asunto näyttää siltä kuin se olisi esitelty sisustuslehdissä jo moneen otteeseen. Vielä vaikeampaa on uskoa, että Marjaniemen, Mellunmäen ja Kanadan Montrealin kautta Puotilaan päätynyt viinialan asiantuntija on alun perin kotoisin Espoosta.

– Lapsena Itä-Helsinki ja Vantaa olivat ne paikat, joihin et ikinä espoolaisena mennyt. Nyt voin sanoa, että minua ei saisi kirveelläkään takaisin Espooseen. Elämäni on täällä. En vaihtaisi metroa ja merta yhtään mihinkään.

Viinistä puhumattakaan.

Ninan viinivinkit:

– Uskalla kokeilla erilaisia viinejä.

– Muista, että myös punaviinit voi viilentää.

– Omaa tietämystään ja aistejaan voi parantaa esimerkiksi viinikurssien ja tasting-tilaisuuksien kautta.