Kaupunkiaktivismi saa idän lähiöt kukoistamaan

Yhteisöllisyyttä nostattava kaupunkiaktivismi synnyttää  kiinnostavia tapahtumia ja kohottaa asuinalueen henkeä, vaikkei kulttuuri kiinnostaisikaan. Parhaiten yhteisöllisyys toimii, kun kukaan ei pomota muita ja jokaisella on tilaa valita oma tapansa osallistua, sanoo Roihuvuoren kulttuuriaktivisti Tuomas Rantanen.

Tapaamme Tuomaksen kanssa roihuvuorelaisten kohtaamispaikkana tunnetussa Roihuvuoren Riossa. Terassilla Sasa-koira pyörii häntä heiluen moikkailemassa asiakkaita, joista valtaosa on tuttuja Tuomaksellekin.

Olemme tulleet Rioon puhumaan kaupunkiaktivismista ja siitä yhteisöllisyydestä, josta Roihuvuori nykyään tunnetaan. Sen tuotoksia ovat Roihuvuoren kyläjuhlat, kirjamessut ja kirsikankukkajuhla Hanami, joka normaalivuonna houkuttelee kävijöitä Japanista saakka.

Itseohjautuva kaupunkiaktivismi tarjoaa vaihtoehtoja ns. virallisemmille toimintatavoille ja -kulttuureille. Paitsi jakamistalouteen, se pohjautuu usein haluun rakentaa yhteenkuuluvuutta niin samanhenkisiin ihmisiin kuin omaan asuinalueeseenkin.

Tuomas Rantanen on asunut Roihuvuoressa valtaosan elämästään.

Yhteisiä harrastuksia

Myös Tuomas kokee päätyneensä moneen juttuun sosiaalisuutensa ansiosta. Roihuvuoressa kolmevuotiaasta asunut kansalaisjärjestöaktivisti toimii myös kuudetta kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja osallistuu aktiivisesti mm. kaupunkisuunnitteluun ja kaupunginosien kehittämiseen liittyvään päätöksentekoon. Roihuvuoressa hän kuuluu asukasliikkeeseen ja vastaa Roihuvuoren kylälehden julkaisemisesta.

Tuomas kokee, että tapahtumia järjestävä ydinryhmä on rakentunut varsin orgaanisesti yhteisten tuttavien, juhlien ja muun toiminnan myötä.

Opiskeluaikanaan Tuomas asui keskustassa erilaisissa kulttuuriboheemiyhteisöissä ja osallistui yliopistolla kolmipäiväiseen hallitusrakennuksen valtaukseen. Takaisin Roihuvuoreen hän muutti perheineen 2000-luvun alussa. Kun Kotiseutuliitto valitsi Roihuvuori vuoden kaupunginosaksi vuonna 2010, juhlakaronkassa hän huomasi, että vanhoista valtaajatovereista kymmenkunta oli muuttanut samoille nurkille.

– Roihuvuoren erikoispiirre on, että tämä on 1950–60 -luvulla rakennettu työväenluokkainen alue, jossa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.  Aikakauden suunnittelun laatu, isot viheralueet ja myytävien asuntojen edullisuus houkuttelevat tämän päivän kulttuurikeskiluokkaa. Viime vuosina alueelle on muuttanut paljon 30–40 -vuotiasta juuri perheen perustanutta taide- ja kulttuuriporukkaa.

Vaikka kulttuurikeskiluokalla ei ole rahaa, heillä on luontaista aktiivisuutta. Sen ansiosta ohjelma, kamat ja tekemisen halu löytyy kyliltä itsestään.

Syyskuun alussa Roihuvuoren Rion vieressä olevassa puistossa oli esillä paikallisten valokuvaajien kuvista koostettu Aita 2021 -valokuvanäyttely Kolmen puutarhan polku.

Yhteiset kamppailut yhdistävät

Erilaisten kulttuuritapahtumien lisäksi merkittävä yhteisöllinen käänne Roihuvuoressa liittyi paikalliskirjaston (yllä) puolustamiseen vuoden 2000-luvun alussa.

Kirjaston pelastamiseksi kootut onnistuneet mielenosoitukset ja adressit ja päättäjille osoitetut kirjelmät loivat yhteishenkeä ja lopulta kirjasto säilytettiin paikallaan. Myöhemmin roihuvuorelaiset vastustivat yhdessä rintamassa arkkitehti Aarno Ruusuvuoren betonibrutalismia edustavan ala-asteensa lakkauttamista (kuva alla) – ja onnistuivat siinäkin.

– Saimme hallinnosta ja muilta poliitikoilta palautetta, että teimme lobbausta positiivisella klangilla kun puolustimme rakasta betonimörskäämme. Ei tätä arvorakennusta olisi muutenkaan voinut purkaa, mutta aktivismi auttoi säästämään sen nimenomaan koulukäytössä, Tuomas naurahtaa.

Esimerkki osoittaa, että aggressiivisten purkausten sijaan päättäjiä kannattaa lähestyä rakentavassa hengessä ja tarjoten enemmin ratkaisuja kuin vaatimuksia.

– Parhaat yhteydenotot ovat ratkaisukeskeisiä. Ne eivät keskity vain oman asian ajamiseen vaan hyötyjä on ajateltu myös laajemmin eri kanteilta.

Esimerkiksi ympäröiviä kaupunkimetsiä puolustaessaan roihuvuorelaiset ovat puhuneet kaakkoisen alueen viheryhteyksien säilyttämisen merkityksestä. Lähipalvelujen kohdalla taas on mietitty, miten asioita voi kehittää alueellisen tasapuolisuuden hengessä.

Tuomas myöntää, että asuinalue hyötyy ihmisistä, jotka tietävät mitä valtuustossa ja kaupungin eri toimialoilla tapahtuu.

– Esimerkiksi omassa päättäjäroolissani tiedän päätöksenteon aikatauluista ja saan tarvittavaa tietoa pyytämällä. Lisäksi kykenen neuvomaan, kenelle asioita kannattaa lobbata, tai vaikka miten kulttuuriavustuksia kannattaa hakea, jotta ehdotukset ovat kilpailukykyisiä. Kysyttäessä neuvon kyllä muitakin kuin oman alueen tekijöitä.

Jos omalta asuinalueelta ei löydy paikallista valtuutettua, vinkkaa Tuomas etsimään eri puolueista kummeja, jotka kokevat lukkarinrakkautta asuinaluetta kohtaan.

Jyrkkä ei pakkonakeille!

 Miten sitten aloittaa yhteisöllisyyden rakentaminen omalla asuinalueella, jos se ei vielä kuki kuten Roihuvuoressa?

Tuomaksen mukaan yhteisöllinen toiminta vaatii aktiivisen priimusmoottorin, joka löytää toimintaan avainihmisiä ja koordinoijia, jotka eivät pomota tai komentele muita. Ihmisiä saa ja tuleekin houkutella mukaan, mutta on tärkeää, että jokaisella on tilaa löytää oma tapansa osallistua.

– Yhteisöllisessä tekemisessä on ratkaisevaa, kuinka ihmiset toisiaan kohtelevat. Vapaa-ajalla tapahtuvan tekemisen pitää olla hauskaa ja mieluisaa, eikä siihen saa kuulua pakkonakkeja. Ne kuormittavat vastuullisia ihmisiä, jotka saatavat siten väsyä ja jättäytyä toiminnasta. Roihuvuoriseuramme toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelällä on kyky houkutella ihmisiä ja nähdä erilaisten ihmisten potentiaali avoimin mielin. Hänet muuten palkittiin tästä vuonna 2011 Oikeusministeriön demokratiapalkinnolla.

Jos oman alueen toimintaan haluaa mukaan, onnistuu se helposti sosiaalisen median kanavien kautta. Tietoa oman asuinalueen tapahtumista saa helposti Facebookissa, johon voi luoda myös omia ryhmiä.

Vaikka sosiaalinen media on tehnyt tiedonvälityksen helpoksi, Tuomas varoittaa siitä, että alueiden keskusteluryhmissä mopo karkaa helposti käsistä.

– Tosi arvokasta yhteisöllistä työtä voi tehdä ylläpitämällä näissä ryhmissä yhteishenkeä ja torjumalla aktiivista valitusta ja vihapuhetta omalla positiivisella asenteella. Mitä tapahtumailmoitteluun tulee, itse olen myös katuvarsimainosten suuri ystävä. Ne tavoittavat myös niitä, jotka eivät käytä somea.

“Nyt menee liian pitkälle!”

Vaikka esimerkiksi talkooporukkaa kootessa on tärkeää tunnistaa erilaisten ihmisten potentiaali, tulee samalla hyväksyä, ettei toiminta kiinnosta kaikkia, ja välillä hauskat ideat kohtaavat myös vastustusta.

Kerran Tuomas oli asiakkaana ystäviensä Ruiskumestari-ravintolan eteen pystyttämässä yhden päivän pop-up kahvilassa, jossa saattoi mustikkapiirakan lisäksi tilata myös performanssin. Kun hovimestariksi ja tarjoilijaksi pukeutuneet näyttelijät saapuivat tarjoilemaan esitystään pöydässä istuvalla Tuomakselle, paikalle saapui nainen, joka suivaantui näkemästään.

– Nyt tämä menee liian pitkälle! Me tavalliset ihmiset halutaan olla rauhassa ilman teidän jatkuvia kulttuurihömpötyksiänne, nainen läksytti.

Kohtaus sai Tuomaksen ymmärtämään, etteivät kaikki jaa yhteistä unelmaa yhteisöllisestä kulttuurimiljööstä ja jotkut saattavat kokea erilaisen aktiivisuuden itselleen täysin vieraana, ja jopa uhkaavana tai poissulkevana.

– Jos taide ei kuulu oman elämään, se voidaan nähdä myös kolonialismina. Ihmisellä on täysi oikeus haluta nähdä ihanteellinen asuinalueensa hiljaisena nukkumalähiönä eikä tietty toiminta voi koskaan puhua kaikkien puolesta.

Silti Tuomas kokee, että yhteisöllisyyteen perustuva, ei-elitistinen kulttuurigentrifikaatio kohottaa asuinalueen yleisilmapiiriä ja lisää hyvinvointia kitkemällä lähiöiden ongelmia vaikkeivat kulttuurimenot kaikkia kiinnostaisikaan.

Etäältäkin voi osallistua

Entä jos itseään ei näe talkooihmisenä, mutta haluaa silti tehdä jotain oman asuinalueensa fiiliksen parantamiseksi?

– Ehkä tärkein tapa on suhtautua kaikessa kanssakäymisessään naapureihin ja muihin alueen ihmisiin positiivisella ja kannustavalla tavalla. Keskinäinen hyvä ja toisista välittämisen henki luovat edellytyksiä, joista aktiivisempien on helppo jatkaa.

Yksi erityinen tapa tukea asuinympäristöään on kuluttaa paikallisten yrittäjien palveluita. Etenkin korona-aikana monet yrittäjät ovat olleet todella ahtaalla, ja tuki on tervetullutta.

Kahvila Rio on selvinnyt vaikeasta ajasta noutotilausten avulla. Paikallisesti tilauksia on tehty niin paljon, että Roihuvuoren kylälehden haastattelussa kahvilaa emännöivä Sanna Warsell epäili, että lähiseudun asukkaat ovat tilanneet ylimääräisiä annoksia vain tukeakseen kahvilaa.

Anna Väre

Anna Väre

Anna Väre on vapaa toimittaja, copywriter ja Eastorin toimituspäällikkö, joka Hyllyjen välissä -blogissaan kohtaa ihmisiä ja ilmiöitä Eastonissa ja sen ympärillä. Minun reseptini -juttusarjassa sukelletaan annosten ja asioiden ytimeen ja jaetaan vinkkejä parempaan arkeen.

Aiheeseen liittyen

Itä-Helsingin taideseurassa on tilaa myös harrastajille

Tältä näyttää itähelsinkiläinen kuvataide.

Hyllyjen välissä
27.10.2021

Arbëria Travelin Shukri Rama: “Matkailu tekee ihmiselle hyvää”

Arbëria Travelin Shukri Rama kertoo, miksi ostaa matka matkatoimistosta ja mihin seuraavaksi matkustaa.

Hyllyjen välissä
22.10.2021

Tahdomme olla idän arjen ykköspaikka!

Nähdään Eastonissa!

Hyllyjen välissä
09.10.2021

“Merelle on raivattava aikaa”. SUP-lauta vie vesille lempeästi

– Laudalla pääsee helposti upeisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Samalla näkee luontoa uudella tavalla ja kun vesi on kirkasta, tuntuu kuin lentäisi, Sakari summaa SUP-lautailun iloja.

Hyllyjen välissä
06.07.2021

Info

Sitä itää -kanta-asiakkuusohjelman säännöt

Sitä itää on Suomen yhteisöllisin kanta-asiakkuusohjelma, joka ilahduttaa yksilön sijasta kokonaista yhteisöä. Jokainen kampanja-ajan asiointikerta Easton Helsingissä kerryttää Sitä itää -pottia, jolla sponsoroidaan äänestyksessä valittua itähelsinkiläistä kehityskohdetta. Sellainen voi olla vaikkapa paikallinen tapahtuma, paikka tai yhteinen toiminta. Parempi Itä-Helsinki ostos kerrallaan!

Sitä itää -kanta-asiakkuusohjelman kautta Easton sponsoroi yhteensä kahta kohdetta vuodessa, ja ne voivat olla summaltaan 1000–3000 €. Sitä itää -kohteiden valinta ja lopulta sponsorointi rakentuu kolmen eri vaiheen ympärille: 1. Ehdota 2. Äänestä 3. Asioi. Kuka tahansa saa ehdottaa kehitysideoita, kunhan ne sijaitsevat Itä-Helsingin alueella. Sitä itää -kohteelle annettava tarkka summa määräytyy sen mukaan, kuinka paljon Eastonissa on kampanja-ajankohtana tehty yksittäisiä asiointikäyntejä.

Ehdota

Kuka tahansa voi ehdottaa itähelsinkiläistä kehityskohdetta Eastonin verkkosivujen kautta: www.eastonhelsinki.fi/sitäitää. Kohde-ehdotuksia kerätään erillisinä kampanja-aikoina. Ehdotetut kohteet moderoidaan asiattomien julkaisujen eliminoimiseksi ja julkaistaan sivustolla muutaman päivän aikana ehdotuksen jättämisestä. Eastonilla on oikeus jättää kohde julkaisematta, mikäli se kokee sisällön asiaan sopimattomana.

Easton tekee ehdotetuista kohteista esivalinnan seuraavaan vaiheeseen. Valinnan kriteereinä ovat:

  1. Kohde on toteutettavissa kuvatulla summalla
  2. Kohteen toteutukselle on osoitettu selkeä toteuttava taho tai henkilö, ja tältä on saatu alustavasti suostumus hankkeeseen osallistumiselle
  3. Pyydetty kehityssumma vastaa toteutukseen tarvittavaa määrää
  4. Kohde sijaitsee Itä-Helsingin alueella
  5. Kohde auttaa kehittämään paikallista hyvää

Äänestykseen valitaan kolme kohdetta, joihin Easton ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti.

Äänestä

Eastonin esivalitseman kolmen kohteen välillä toteutetaan julkinen äänestys Eastonin verkkosivuilla: www.eastonhelsinki.fi/sitäitää. Äänestys on käynnissä kahden viikon ajan. Kuka tahansa voi käydä äänestysajanjakson aikana äänestämässä kohdetta yhden kerran. Eniten ääniä saanut kohde pääsee asiointivaiheeseen mukaan.

Asioi

Eniten ääniä saaneelle kohteelle kerrytetään pottia asioimalla Easton Helsingissä neljän viikon välisenä ajankohtana. Jokainen kampanja-ajankohdan aikainen asiointikerta kerryttää pottia saman verran, 1–5 senttiä. Mikäli tavoitesumma saadaan kasaan etuajassa, kerryttäminen lopetetaan aikaisemmin. Jos summasta ei täyty tarpeeksi kohteen toteutumiseen, kampanja ei toteudu.

Summan antaminen kohteille

Varsinainen tuki menee Eastonin markkinointibudjetista sen mukaan, montako asiointia Eastonissa on ajankohdan aikana tehty, eli yksittäisestä ostoksesta ei mene suoraan rahaa kampanjaan.

Äänestyksen voittaneesta kohteesta tehdään Sitä itää -kampanjan jatkomarkkinointia varten lyhyt video tai haastattelu sekä toteutuneesta kohteesta otetaan kuvia. Osa kohteista tulee olemaan esillä Eastonissa sijaitsevassa Sitä itää -galleriassa. Keskolla ja Easton Helsingillä on oikeus hyödyntää Sitä itää -kampanjan aikana tuotettuja materiaaleja muussa markkinoinnissaan.

Kohteeksi valittu kehityskohde tulee toteuttaa kahden kuukauden kuluttua lahjoitussumman saamisesta ja toteuttajatahon on toimitettava suunnitelma sekä kuvat toteutuksesta Easton Helsingille.

Arvonnan säännöt

Arvonnan järjestää Kesko Oyj yhteistyössä Easton Helsinki -kauppakeskuksen kanssa.

 

Easton Helsingin Easton Bravuuri -arvonnassa voi voittaa 50 € -arvoisen K-ryhmän lahjakortin julkaisemalla kuvan omasta bravuuristaan Instagramissa ja lisäämällä kuvatekstiin kampanjan virallisen hashtagin #eastonbravuuri. Lahjakortteja arvotaan yhteensä 10 kpl. Arvonta järjestetään 11.9.–13.10.2017. Arvonta suoritetaan ja voittajat julkaistaan jokaisen viikon perjantaina klo 16. Kaikki perjantaisin 12.00 mennessä Instagrammissa julkaistut kuvat otetaan arvonnassa huomioon.

Osallistumalla arvontaan hyväksyt arvonnan järjestäjän säännöt:
1.Voidaksesi osallistua arvontaan Instagram-tilisi tulee olla julkinen. Arvonnan ikäraja on 13 vuotta. Easton Helsingin työntekijät eivät voi osallistua arvontaan.
2. Arvonnassa otetaan huomioon ainoastaan ne kuvat, jotka on julkaistu kampanja-aikana ja merkitty #eastonbravuuri-hashtagilla
3. Kuvan lähettäjällä tulee olla oikeudet kuvan lähettämiseksi arvontaan. Lähettäjällä on oltava suostumus sekä kuvaajalta että kaikilta kuvassa esiintyviltä henkilöiltä.
4. Arvonnan järjestäjällä on oikeus poimia Instagramista #eastonbravuuri-hashtagilla merkittyjä kuvia ja ohjata ne eastonhelsinki.fi-sivuston someseinälle. Kuvia ei käytetä Eastonin markkinoinnissa tai mainonnassa ilman kuvan ottajan lupaa.
5. Arvonnan voittaja julkaistaan Easton Helsingin Instagramissa: https://www.instagram.com/eastonhelsinki/. Mikäli voittajaa ei tavoiteta 10 päivän sisällä, arvonnan järjestäjällä on oikeus suorittaa voittajan valinta uudestaan.
6. Lahjakortin lunastamiseen sovelletaan lahjakortin sääntöjä. Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi.
7. Arvonnan järjestäjän vastuu rajoittuu näissä säännöissä mainitun palkinnon euromääräiseen arvoon. Arvonnan järjestäjä ei vastaa mahdollisista teknisistä syistä tapahtuneista virhearvonnoista, todetuista väärinkäytöksistä tai teknisestä toimimattomuudesta järjestäjästä tai yhteistyökumppanista riippumattomista syistä. Arvontasivu toimii useimmilla yleisin käytössä olevilla selaimilla.
8. Arvonnan sääntöjen lisäksi osallistujat sitoutuvat noudattamaan Instagramin käyttöehtoja. Instagram ei ole mukana arvonnan järjestämisessä.

Aukioloajat

ma–su 24h

 

Palvelut

Noutopiste

Lastenhoitohuone

Kierrätys

Esteettömyys

Julkinen liikenne

Eastonin K-Citymarketin ruuan noutopiste sijaitsee katutasossa, P1-kerroksessa. Tilaa tuotteet verkkokaupasta ja nouda ne kätevästi ostosten tai kotimatkan lomassa!

Lastenhoitohuone on remontin vuoksi toistaiseksi pois käytöstä.

Pullonpalautuspiste löytyy P2-kerroksen keskisisäänkäynnin yhteydestä. Rinki-kierrätyspiste löytyy Gotlanninkadun varrelta.

Taksin pysähdyspaikka sijaitsee katutasossa P1-kerroksen keskimmäisen sisäänkäynnin edessä. Invapysäköintipaikkoja löytyy runsaasti sisäänkäyntien välittömästä läheisyydestä.

Easton sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Itäkeskuksen metroasemalta pääset Eastoniin Hansasillan kautta tai esimerkiksi bussilla 97V. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Kauppakartanonkadulla sekä Meripellontiellä.

Löytötavarat

Löytötavaroita voit kysyä K-Citymarketin asiakaspalvelupisteestä.

 

Sulje