Mitä kahvi merkitsee sinulle?
Se, mitä kahvin ympärille rakennetaan ja missä tilaisuuksissa sitä juodaan, antaa kahvihetkelle todellisen merkityksen.
Illalla ladattu keitin napista päälle puksuttelemaan suihkun ajaksi.
Työmatkalla lähiärrältä napattu tuttu ja turvallinen, joka lämmittää pakkasen ojennuttamat sormet.
Töissä henkilöstökeittiössä eiliset pohjat Masterista ja sen jälkeen uutta tippumaan. Kollegan kanssa viimeisimmän Sillan tapahtumien puintia.
Kantapaikan nurkkapöydässä Hesari ja se sama tuttu kuppi kuumaa edessä.
Tässä vain muutama tapa, joilla suomalainen aloittaa arkiaamunsa. Se, miten juomme kahvimme ja miten siihen suhtaudumme, kertoo meistä yllättävän paljon.
Kahvia ja pullaa
Suomessa juodaan vuosittain nykyään jo noin 12 kiloa kahvia per henkilö. Kolumbiassa, joka on yksi raakakahvin merkittävimmistä tuottajamaista, vastaava luku on vain noin puolitoista kiloa. Kahvi raaka-aineena on siis esimerkiksi kaakaon tavoin käytetympi raaka-aine sitä ostavissa kuin myyvissä maissa. Korkean hinnan vuoksi parhaimpien kahvipapujen virratessa ulkomaille, jää tuottajamaihin useasti huonompilaatuista kahvia. Hyvälaatuinen kahvi voidaan pilata paahdolla, mutta huonolaatuisen kahvin makua ei paahdolla voi parantaa, ainoastaan peittää. Tämä on yksi syy siihen, miksi alkuperämaissa juodaan usein tummapaahtoista kahvia.
Me olemme jo pienestä pitäen kasvaneet yhteiskuntaan, jossa kahvi itsessään, puhtaimmassa muodossaan, ei ole arvokasta. Se, mitä kahvin ympärille rakennetaan ja missä tilaisuuksissa sitä juodaan, antaa kahvihetkelle todellisen merkityksen. Kahvia raaka-aineena tarkastellaan nykyään kuitenkin yhä enemmän ja tarkemmin, ja hyvä niin.
Kaikki me tunnemme ne sota-ajan lapset, jotka ovat koko aikuisikänsä pitäneet varalla kaikkea, mitä perinteinen kahvihetki vaatii tyydyttääkseen kylään sattuneen matkaajan: kahvia, pakasteeseen säilöttyjä korvapuusteja ja kostuneita Marie-keksejä, jotka kaikessa yksinkertaisuudessaan maistuvat lähestulkoon aina.
Muistojen värittämät maut
Harva muistaa yhtä selkeästi ensimmäisen kahvikupillisensa, kuin esimerkiksi ensisuudelmansa. Väitän, että kahvimaistiaisia on annettu perheen pienimmille jo taaperoiässä. Ei siis ihme, että kahvin tuloa omaan elämään ja rutiineihin ei monikaan osaa takautuvasti tarkastella. Ikään kuin se olisi siirtynyt tapoihimme jo äidinmaidossa.
Kahvihetket sen sijaan ovat mieleenpainuvia ja luovat nostalgiaa, joihin peilaamme nykyisyyttämme. Mummolakäynnit, jolloin kahvin kanssa nautittiin tuoreita nisuja ja kuultiin mitä ihmeellisimpiä tarinoita, heräävät mielissämme enemmän tai vähemmän aina, kun juomme kahvia.
Tuoksujen voima on mittaamaton. Hajuaisti on osa aivojen limbistä järjestelmää, joka on vahvasti tekemisissä muistin kanssa. Tuoksun aiheuttama aktivoituminen aivoissa on suurempaa, kuin verbaalisten ja visuaalisten ärsykkeiden.
Kahvi 3.0
Ruotsi-Suomessa kahvia verotettiin ja sen tuontia sekä käyttöä rajoitettiin tiukasti, kunnes Kustaa IV Aadolf julisti suomalaiset vuonna 1802 lurjuksiksi, jotka eivät voi tulla toimeen ilman kahvia.
Armopaloina Suomeen juurtunut kahvinjuontikulttuuri nousi meille tunnettuun asemaansa vasta 1904, jolloin Paulig aloitti toimintansa. Kotitalouksien saatavilla oleva kahvi joutui kuitenkin sodan aikaan säännöstellyksi. Niin paljon suomalaisten kahvihammasta jäi kuitenkin kolottamaan, että kahvia oli jollain konstein saatava. Väitän, että sodan runtelemat mielet kaipasivat nimenomaan kahvin tuoksua ja sen synnyttämiä lämpimiä muistoja. Syntyi kahvinkorvike.
Paljon on korvikeajoista tultu eteenpäin. Espressojuomat ovat vakiinnuttaneet paikkansa globaalistuneessa suomalaisessa kahvilakulttuurissa. Kahvilaketjut valtaavat markkinoita liiketila kerrallaan. Lattesta väännetään sosiokulttuurisia ilmiöitä kuvaavia termejä kuten lattemamma ja lattepappa. Suodatinkahvia tehdään nykyään taas käsin.
Kahvin matkalle mahtuu alati uusia käänteitä. Seuraava merkittävä haaste on ilmastonmuutoksen vaikutus kahvialaan sekä sen eettisyyteen. Koska emme ole lähiaikoina luopumassa tästä kulttuuriamme vahvasti määrittelevästä muistorikkaasta mustasta nektarista, on meidän luotava kestävä ja tasapainoinen pohja kahvinkulutukselle.
Tämä blogi tulee käsittelemään kaikkea, mitä kahviin liittyy. Kahvin erilaisten valmistustapojen ja eri kulttuurien lisäksi testaan myös Eastonista löytyviä kahveja. Tervetuloa luomaan kanssani uusia muistoja ja makuelämyksiä!
Tämä kirjoitus syntyi Kaffa Roasteryn guatemalalaisen kahvin siivittämänä.
Lähteet:
https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/countries-that-drink-the-most-coffee/
Aiheeseen liittyen
Vielä ehdit Maalaismarkkinoille Eastonin ulkoparkkipaikalle!
Itäkeskuksen Maalaismarkkinat ovat käynnissä Eastonin ulkoparkkipaikalla ja kojuista löytää eri maakuntien herkkuja, paljon erilaisia ruokavaihtoehtoja sekä tietysti kahvia ja lettuja. Tule mukaan nauttimaan markkinatunnelmasta ja tekemään löytöjä!
