”Suomessa on kissakriisi ja haluan saada sen kuriin” – Kontulan Katja auttaa kissoja, jotka etsivät uutta kotia

Kontulalainen Katja Noro, 49, tietää, että koti ilman kissoja tuntuu tyhjältä. Eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisena toimiva nainen haluaa saada Suomen kissakriisin kuriin.  

Sohvan päälle hyppää oranssiturkkinen kissa, joka alkaa pestä tassuaan. Toisella laidalla, muutaman tyynyn päässä, kehrää toinen samanlainen. Jos ympärilleen pälyilee vielä tarkemmin, näkee sängyn alta pilkistävät silmäparit. Niitä Kontulassa asuvan Katja Noron asunnossa riittää.

Rekku-Rescuen vapaaehtoistyöntekijänä 11 vuotta toimineen naisen asunnossa piileskelee haastatteluhetkellä seitsemän kissaa, joista neljä on paikalla vain väliaikaisesti.

–Täällä ei tarvitse puhua seinille, Katja kertoo.

Kerrostalokolmio toimii sijaiskotina kissoille, jotka syystä tai toisesta etsivät uutta alkua elämälleen. Se ei ole kovin harvinaista Suomessa, sillä maassamme hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa. Kissakriisi ja sen kuriin saaminen on intohimo naiselle, joka oli omien sanojensa mukaan eläinsuojelija jo lapsena. Kun naapurin lapset kohtelivat kaltoin orvoksi jääneitä kissanpentuja, tomera tyttö pelasti yhden niistä itselleen.

–Kysyin vanhemmiltani, voiko kissanpentu jäädä meille yhdeksi yöksi.

Lopulta samainen Miisu-kissa eli perheessä 18 vuotta. Siitä sai alkunsa kissarakkaus, joka on kestänyt näihin päiviin asti. Tällä hetkellä Katja niin sanotusti siivoilee liian suuriksi kasvaneita kissapopulaatioita ja kampanjoi maatiaiskissojen leikkausten puolesta.

–Suomessa on kissakriisi ja intohimoni on saada se kuriin.

Vaikka asenteet kissan omistamista kohtaan ovat jossain määrin muuttuneet parempaan suuntaan, epäkohtia riittää.

Kasvavat kissapopulaatiot

Katjan mukaan kissa on edelleen, etenkin maaseudulla, aliarvostettu eläin. Sellainen, jonka voi unohtaa ladon nurkille pyörimään oman onnensa nojaan ja jättää käyttämättä eläinlääkärissä. Monesti välinpitämättömyys johtaa siihen, että leikkaamattomat ja tehokkaasti lisääntyvät kissat löytävät toisensa kiima-aikaan, ja ennen pitkää heinäkasasta tai navetan vintiltä löytyy maukuva kasa pentuja. Jos kukaan ei katso niiden perään, ei-toivottu kissapopulaatio jatkaa kasvamistaan.

Katja kertoo, että hän on vuosien varrella törmännyt pienemmässä mittakaavassa kissapopulaatioilmiöön myös Itä-Helsingissä. Tuolloin kissanomistaja ymmärsi tilanteen riistäytyneen käsistä, kun pihapiirissä eli yhden kissan sijaan kymmeniä kissoja. Omistajan resurssit tulivat vastaan, sillä kissan steriloiminen ei ole ilmaista. Lopulta kissalauman koko kasvoi niin suureksi, että ulkopuolinen apu tuli tarpeeseen. Katja oli se, johon otettiin yhteyttä.

–Se oli kissanomistajalta vastuullista toimintaa, johon haluan ihmisiä kannustaa.

Valitettavasti vapaana kulkevat kissat ovat tuttu näky myös urbaaneissa ympäristöissä. Vaikka lemmikki olisi leikattu ja sirutettu, kumpikaan toimenpide ei takaa sitä, etteikö kissa voisi joutua vaaraan. Katja muistuttaa, että omistaja ottaa aina riskin, kun pitää kissaa vapaana alueella, jossa liikkuu autoja, villieläimiä ja vieraita ihmisiä. Pahimmillaan lemmikki voi jäädä loukkuun, kitumaan tien varteen tai päätyä väärin käsiin. Joskus teille tietämättömille joutunut eläin löytyy paikasta, jonne se ei ole voinut tassutella omin avuin.

Katja muistaa tapauksen, jossa Marjaniemestä kadonnut kissa ilmestyi hänen kotitalonsa edustalle. Kukaan ei koskaan saanut selville, miten eläin päätyi kilometrien päähän omalta reviiriltään alle vuorokaudessa. Voi olla, että joku nappasi kissan autoonsa ja vapautti sen myöhemmin. Ilman Katjan apua kissa ei välttämättä olisi palautunut vauhdilla oikealle omistajalleen. Onneksi tarkkaavainen kissanainen bongasi omistajan julkaiseman katoamisilmoituksen Facebookissa ja tarttui puhelimeen.

–Sanoin, että kuule, kissasi on täällä Naapurintiellä Kontulassa.

 

Kun omistaja myöhemmin saapui paikalle huutelemaan, tuttu ääni sai kissan tulemaan esiin piilostaan. Sillä kertaa ei tarvinnut käyttää mikrosirunlukijaa tai loukkuja. Niitäkin Katjan parvekkeelta löytyy. Kerrostalokoti on tehty kissaystävälliseksi vyöhykkeeksi. Parvekkeelta on mahdotonta luikkia karkuun tai pudota, eikä asunnosta löydy myrkyllisiä kasveja, vaan tähystyspaikkoja, laadukasta ruokaa, leluja ja turvaa. Kaikkea, mitä kaupunkikissat tarvitsevat elääkseen aktiivista arkea – valjaissa ja niiden ulkopuolella.

Hyvä kissanomistaja tuntee lemmikkinsä tarpeet

Itähelsinkiläisen kissa-aktiivin mukaan koronapandemia on kasvattanut myös kissojen kysyntää, ja jopa maatiaiskissoista on pyydetty poikkeuksellisia hintoja. Katja kertoo kuulleensa jopa pentutehtailusta ja siitä, että kasvattajilta viedään niin sanotusti kissat käsistä. Suurisilmäistä kotia etsivää kissanpentua voi olla vaikea vastustaa, kun sellainen osuu kohdalle.

–Kissanpennut ovat järjettömän söpöjä. Siinä katoaa järki, kun sellaisen näkee.

Katjan mielestä hyvä kissanomistaja toimii vastuullisesti jo kissaa hankkiessaan, eikä valitse sairasta rotua, jolla on liioitellut piirteet, kuten esimerkiksi persialaisella tai scottish fold -rodulla. Kun omistaja varautuu tulokkaan eläinlääkärikustannuksiin madotuksista rokotuksiin ja sirutuksesta ruokintaan, tuleva pentu saa paremmat lähtökohdat elämälleen kuin se, joka otetaan, kun halvalla saadaan. Mitä paremmin kissan käyttäytymiseen ja tarpeisiin perehtyy, sitä onnellisemman lemmikin saa. Kissa tarvitsee seuraa, aktivointia ja liikuntaa siinä missä koirakin.

–Kissoja kohdellaan edelleen huonosti, vaikka kyseessä on sielukas ja tunteva eläin. Jokainen on oma persoonansa, Katja muistuttaa.

Toisin kuin monesti luullaan, hyvinvoiva kotikissa vaatii jotain muuta kuin avoimen oven, josta luikkia ulos. Kaikki eivät sitä ymmärrä. Katjan asunnossa pyörivistä kissoista kaikki ovat sellaisia, joita yhdistää epäonninen tarina. Yksi vieroitettiin emosta aivan liian aikaisin, toinen syntyi vahinkopentuna ja kolmannella oli jalka poikki. Eläinsuojeluyhdistyksille päätyvillä kissoilla on usein takanaan samankaltainen – toisinaan traumaattinen – tarina.

Nykysuosituksen mukaan kissanpentu on luovutusikäinen 14-viikkoisena, mutta siitä huolimatta pentuja kaupataan nettimarkkinoilla huomattavasti nuorempina. Liian varhain emostaan ja sisaruksistaan vieroitetulla kissalla voi olla myöhemmin erilaisia ongelmia stressistä virtsamerkkailuun.

Koska maatiaiskissan hankkiminen on etenkin maaseudulla melko vaivatonta, joskus eläin päätyy kotiin harkitsemattomasti hetken mielijohteesta. Katjan mukaan ihmisillä on edelleen ennakkoasenteita, joiden mukaan kissa on helppo lemmikki, jolle voi syöttää mitä tahansa ruokaa.

–Monesti kuulee tarinoita siitä, että kissa eli 20-vuotiaaksi, eikä sitä täytynyt koskaan käyttää eläinlääkärissä.

Se lienee vuosikymmenten vanhentama satu, jonka vuoksi voi nostaa kissan pöydälle.

Lue lisää kissakriisistä Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivuilta.

Tutustu Rekku-Rescuen toimintaan.

Hankinnat aktiivisen ja hyvinvoivan kissan elämään teet Eastonin Citymarketista, Mustista ja Mirristä ja Puuilosta.