Apteekki Easton Itäkeskuksessa on yrittäjäparin unelmien täyttymys: ”Halusimme vielä kerran laittaa osaamisemme yhteen”

Itäkeskuksessa viisi vuotta Eastonin asiakkaita palvellut Apteekki Easton on yrittäjäpari Seija ja Jukka-Pekka Mannermaan vision mukaan toteutettu kokonaisuus, joka poikkeaa tavallisten apteekkien joukosta.

– Ai, tämä on apteekki!

Se on lausahdus, jonka yrittäjäpariskunta Seija ja Jukka-Pekka Mannermaa ovat viiden vuoden aikana kuulleet useaan otteeseen. Kun Eastonin apteekki avasi ensi kertaa ovensa, itähelsinkiläisen kauppakeskuksen suosituimmaksi selfie-kuvien taustaksi muodostui apteekin sisäänkäynnin edustalla oleva koivikko. Sen somistuksesta voi edelleen päätellä, mikä vuodenaika on meneillään. Vuosien varrella puissa on roikkunut niin Citymarketista lainattuja Hai-saappaita kuin joulutähtiä.

Nyt, keskellä syksyä, aitoja koivunrunkoja koristavat sateenvarjot ja linnunpöntöt. Ne antavat asiakkaalle osviittaa siitä, mistä Eastonin apteekki tunnetaan. Perinteisten valkoisten hyllyrivien ja vihreän logon sijaan vastassa on jotain vähemmän kliinistä ja enemmän luonnonläheistä. Sisustuksessa on hyödynnetty puumateriaalia, joka ulottuu jopa jäteastioihin asti. Mannermaat kertovat, että he halusivat alusta saakka luoda apteekin, joka erottuu joukosta.

– Ei Suomesta löydy toista samanlaista, Jukka-Pekka sanoo.

Apteekki Easton on hänelle ja Seija-vaimolle jo toinen yhteinen työpaikka Itä-Helsingissä. Ennen nykyistä toimitilaa Mannermaat luotsasivat Hansakäytävällä sijainnutta Itäväylän apteekkia. 2010-luvulle tultaessa liikepaikan suosio alkoi kuitenkin hiipua ja monet kauppakäytävän 1990-luvun vetonauloista siirtyivät muualle. Itäväylän apteekki seurasi perässä. Kun Easton valmistui, apteekin nimi vaihtui ja yrityksellä alkoi uusi ajanjakso modernin kauppakeskuksen tiloissa.

– Tämä paikka on rakennettu meidän näköiseksemme, asiakkaitamme varten. Halusimme vielä kerran laittaa osaamisemme yhteen ja luoda apteekin, joka vastaa toiveitamme siitä, millainen apteekin pitäisi meidän mielestämme olla.

Lopputuloksesta paistaa läpi pariskunnan arvostus luontoa ja sen hyvinvointivaikutuksia kohtaan. Silloin kun Porvoossa asuvat Mannermaat eivät keskity töihin, parin voi bongata esimerkiksi pyöräily-, hiihto- tai kävelylenkiltä. Sekä Seija että Jukka-Pekka uskovat, että rakkaus luontoa ja terveyttä kohtaan välittyy myös apteekin asiakkaille asti.

Rakkaus syttyi apteekissa

Kun pariskunnalta kysyy, onko Eastonin apteekki heille unelmien apteekki, vastaukseksi saa hymyn ja nyökkäyksen. Pitkään alalla olleet proviisorit tietävät, mistä puhuvat. Apteekki edustaa Mannermaille paitsi työpaikkaa, myös ympäristöä, jossa pari aikoinaan kohtasi ensimmäisen kerran. Vielä 1970-luvun lopussa asetelma oli toisenlainen kuin nyt.

Vuonna 1978 Jukka-Pekka työskenteli oululaisessa apteekissa harjoittelijana, Seija oppilaana. Se tarkoitti sitä, että vasta toisella heistä oli opiskelupaikka.

– Olin wannabe-opiskelija, joka teki kaikenlaisia ei-farmaseuttisia hommia, Jukka-Pekka täsmentää.

Ennen farmasia-alaa hän haaveili hetken aikaa lääkärin töistä, mutta opiskelupaikka lääketieteelliseen ei irronnut ensimmäisellä yrittämällä. Nuorukainen kaipasi kuitenkin jotakin tekemistä päiviinsä. Vaihtoehtona oli hakea joko pesukonemyyjäksi tai harjoittelijaksi apteekkiin. Lääketehtaan konttoripäällikön pojalle jälkimmäinen vaihtoehto tuntui luontevalta ratkaisulta, joka johti elämän mittaiseen matkaan Seijan kanssa.

Kohtaamisen myötä Jukka-Pekka alkoi päntätä farmasian pääsykokeisiin. Sisäänpääsy yliopistoon ei ollut läpihuutojuttu siihenkään aikaan. Lukeminen kannatti, sillä myöhemmin ovet opinahjoon aukesivat erinomaisilla koepisteillä. Myös Seija korostaa, miten paljon hän näki vaivaa ammatillisen unelmansa eteen pyrkiessään yliopistoon.

– Muistan vieläkin sellaisten rohdosten nimiä, joita ei ole koskaan työssäni tarvinnut, apteekkari nauraa.

Proviisoriksi ja farmasian tohtoriksi myöhemmin kouluttautunut Jukka-Pekka ehti työskennellä pitkään teollisuudessa ja yliopistolla ennen kuin hän lopulta siirtyi vaimonsa siivittämänä apteekkimaailmaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänen nykyiset työtehtävänsä liittyisivät suoranaisesti apteekin näkyvimpiin toimintoihin, kuten asiakaspalveluun tai henkilöstöhallintoon. Päinvastoin. Ne kuuluvat Seijan tontille. Jukka-Pekka työskentelee mieluummin ei-farmaseuttisten asioiden, kuten strategian ja talouden, äärellä.

Selkeä työnjako lienee yksi syy, miksi yrittäjäpariskunta on onnistunut luomaan apteekin, johon asiakkaat tulevat kauempaakin kuin Itä-Helsingistä.

Ruskeista lasipulloista lääkerobottiin

Kauas on tultu päivistä, kun apteekeissa jonotettiin lakki kourassa kuin virastoon ja lapset kinusivat salmiakkijauhoa. Siinä missä lääkkeitä ennen valmistettiin reseptien mukaan ruskeisiin pulloihin, tämän päivän apteekissa lääkepakkauksia noutaa lääkerobotti, eikä reseptejä enää kirjoiteta käsin.

Vaikka ajat ja tavat ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, apteekin perustehtävä – lääkkeiden toimitus ihmisille – on säilynyt ennallaan. Mannermaat muistuttavat, että nykyään apteekin henkilöstöllä on lupa antaa ilmaista lääkeneuvontaa. Vielä 1970-luvulla sellainen oli kiellettyä muilta kuin lääkäreiltä. Nyt tilanne on täysin toisenlainen. Kun asiakas astelee sisään Eastonin apteekkiin, häneltä kysytään vikkelästi, kelpaako apu. Parhaimmillaan se on kullanarvoista. Seijan mukaan Eastonin apteekissa kaikki tähtää asiakkaan kohtaamiseen.

– Terveyskeskus menisi nopeasti tukkoon, jos kaikki asiakkaamme menisivät sinne kyselemään.

Jukka-Pekka on samaa mieltä vaimonsa kanssa.

– Apteekissa tehtävän lääkeneuvonnan avulla me säästämme yhteiskunnan varoja. Henkilökuntamme on yliopistokoulutettua väkeä. He selvittävät asiakkaiden tarpeita ja tekevät samalla lääketurvallisuustyötä.

Apteekki on matalan kynnyksen palvelupaikka, jonne kenellä tahansa on mahdollisuus astella sisään ilman ajanvarausta.

Se näkyy siinä, miten erilaisia kysymyksiä farmaseutit kohtaavat. Kun yksi asiakas pyytää apua iho-ongelmiin, toinen on tehnyt itselleen diagnoosin Googlen avulla. Silloin punnitaan luotettavan tiedon ja ammattilaisten merkitys. Digitaalisten tietokantojen ja henkilökunnan valppauden avulla apteekissa saadaan monesti kiinni myös sellaiset läheltä piti -tilanteet, jossa asiakkaalle on määrätty lääkkeitä, joita hänen ei pitäisi ottaa.

Video: Näin toimii apteekissa ahkeroiva lääkerobotti

– Teemme täällä sellaista hoiva- ja huolenpitotyötä, joka on asiakkaillemme erittäin arvokasta, mutta alan ulkopuolella siitä ei paljon puhuta, eikä tehtyä työtä ja sen tuloksia nosteta mielestämme riittävästi esille, Mannermaat muistuttavat.

Kanta-asiakkaista päätellen Eastonin apteekki on lunastanut tehtävänsä asiakkaiden ongelmien ratkojana. Koivunrunkojen äärelle pistäytyy varmasti jatkossakin niitä, jotka tekevät apteekissa muutakin kuin ottavat selfien. Pian on taas se aika vuodesta, kun sateenvarjot vaihtuvat joulutähtiin.