Marjaniemessä 26 000 pulahdusta talvessa – avanto kiehtoo ja hirvittää
Päivittäinen talviuintiharrastus on simppeli rituaali: uikkarit jalkaan, hyiseen veteen, uidaan pieni lenkki ja tullaan pois. Siinä ei tarvita paljon aikaa eikä vaivaa, tai edes lämmintä saunaa. Kaupan päälle terveys pysyy hyvänä.
On tammikuinen perjantaiaamupäivä ja olen Marjaniemen uimarannalla. Merenlahti on jäässä ja ilmassa käy kolea viima. Marjaniemen historiallinen uimaranta on talvella Itä-Helsingin suosituin talviuintipaikka.
Itselläni ei ole aikomustakaan kastautua melkein nolla-asteiseen veteen, mutta mielelläni kuuntelen rohkeiden talviuimareiden kokemuksia. Isoon avantoon pulahtaa lähes solkenaan ihmisiä: vanhoja ja nuoria, laihoja ja tanakoita.
Soile Ollikainen laskeutuu avantoon.
Köhä ei vaivaa talviuimaria
Avannosta nousevalla eläkeläismiehellä on yllään vain pienet uimahousut. Hän ei ole ottanut laiturille edes pyyhettä, johon kietoutua hyisestä merestä noustuaan.
– Ei ole ollenkaan liian kylmä. Talviuinti pistää veren kiertämään, ja uinnin jälkeen on aivan mahtava ja upea olo. Tämä virkistää ja antaa virtaa. Jaksaa taas seuraavaan päivään, Pentti Hyttinen kertoo.
Onko talviuinnilla terveysvaikutuksia?
– Paljonkin. Köhät vähenivät heti kun aloitin talviuintiharrastuksen. Ja jos joskus tuleekin köhä, se menee nopeammin ohi, Hyttinen vastaa.
Pentin lisäksi myös Soile Ollikainen, Riitta Lampela ja monet muut itähelsinkiläiset silmin nähden nauttivat kylmän veden syleilystä.
Riitta Lampela (yllä) toimii puheenjohtajana itähelsinkiläisessä Meriuimarit ry:ssä, joka kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vastaa Marjaniemen talviuintipaikan toiminnasta. Riitta on harrastanut talviuintia jo parikymmentä vuotta ja hän käy edelleen päivittäin avannossa.
– Ilman muuta talviuinnilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi ääreisverenkierto, joka monilla on huono, selkeästi paranee. Lisäksi monet allergiaoireistani hävisivät, Riitta kertoo.
Vanhin uimari 92 vuotta
Terveysvaikutusten lisäksi talviuinti on sosiaalinen ja yhteisöllinen harrastus, jonka parissa löytää uusia ystäviä.
Meriuimarit ry:n jäsenet myös osallistuvat talviuintikisoihin kotimaassa ja ulkomailla, jopa kaukana Venäjän Siperiassa on vierailtu. Riitta itse laskee voittaneensa eri kisoista yhteensä 2,5 kilon painosta kulta-, hopea- ja pronssimitaleja.
Marjaniemen Meriuimareiden lisäksi Itä-Helsingissä toimii muutamia muitakin talviuintiseuroja, esimerkiksi Rastilassa ja Herttoniemenrannassa.
– Tällä hetkellä meillä on eniten jäseniä, hieman vajaa tuhat. Viime talviuintikauden saldo oli 26 000 käyntikertaa, Riitta jatkaa.
Hän arvioi, että talviuinnin suosio on Itä-Helsingissä nousussa.
– Esimerkiksi nuorempia miehiä on tullut kiitettävästi mukaan. Seuramme jäsenten ikähaitari on laaja. Vanhin rouva täyttää juuri 92 vuotta.
Kokenutkin voi arastaa
Minä en näe Marjaniemen avannon luona arkajalkoja. Riitan mukaan tosin kokenutkin konkari voi edelleen jännittää avantoon laskeutumista.
– Veteen meno on aina vähän semmoinen, että huh huh, mihinkäs sitä onkaan taas itseään laittamassa. Mutta sitten kun vedestä nousee, nousee aina voittajana.
Avantouinnin jälkeen mennään usein lämmittelemään saunaan, mutta Helsingin julkisissa talviuintipaikoissa ei pääsääntöisesti ole saunoja. Marjaniemessäkin uimarit käyttävät ainoastaan pukukoppia.
– Ei tässä saunaa tarvita. Vaatteet vaihdan ja lähden sitten juoksemaan Vuosaareen. Siinä tulee lämmin olo, Pentti vakuuttaa.
Itä-Helsingissä talviuintia pääsee kokeilemaan ainakin Jollaksessa ja Rastilassa:
Villa Furuvik (Jollas, Laajasalo)
Talviuintimahdollisuus läpi talven. Talviuintiin ilman saunaa kuuluu lämpimän vaunun käyttö. Kaksi saunaa; ranta- ja pihasauna vuokrattavissa.
Rastila (Vuosaari)
Rastilan leirintäalueella talviuintia jäsenille koordinoi Helsingin Latu.
